Littoistenjärven ja sen lähialueiden tulevaisuudesta käyty keskustelu on viime aikoina kuumentunut. Se kertoo ennen kaikkea siitä, että alue on monelle tärkeä – sekä virkistyspaikkana että arvokkaana luontokohteena.
Yhteinen tavoite näyttää kuitenkin olevan sama:
uimarannalle toivotaan luonnon rinnalle myös palveluita ja toimivampia fasiliteetteja.
Kysymys kuuluu, miten tämä voidaan toteuttaa tavalla, joka huomioi sekä ihmiset että luonnon.
Palveluille on jo paikka kaavassa
Nykyinen asemakaava tarjoaa tähän valmiin lähtökohdan.
Rannan läheisyydessä oleva kenttä/parkkipaikka on merkitty asemakaavassa urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi ja sille on osoitettu 120 kerrosneliömetrin rakennusoikeus. Tämä tarkoittaa, että alueelle on jo asemakaavassa varauduttu rakentamaan rannan käyttöä tukevia palveluita. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi pieni kahvila sekä saniteetti-, puku- ja huoltotilat tai vaikkapa välinevuokraus.
Toisin sanoen:
rannan kehittäminen on mahdollista ilman, että kosketaan herkkiin luontoalueisiin.
Tulvametsä on erityinen ympäristö
Rannan läheinen tulvametsä on luonteeltaan poikkeuksellinen elinympäristö. Sen maaperä, vesitalous ja lajisto asettavat luonnollisia rajoja rakentamiselle.
Mikäli kyseiselle alueelle haluttaisiin yritystoimintaa, alueen asemakaavaan tulisi ihan ensimmäisenä hakea muutosta. Se edellyttäisi laajoja ja perusteellisia selvityksiä. Näihin kuuluisivat esimerkiksi luontoselvitykset (luontotyypit ja lajisto, mukaan lukien mahdolliset uhanalaiset lajit), hydrologiset ja vesistövaikutuksiin liittyvät selvitykset (tulvariskit, vedenkorkeuden vaihtelut ja vaikutukset järveen), sekä hulevesien hallintaan liittyvät tarkastelut. Lisäksi olisi arvioitava vaikutukset maisemaan, virkistyskäyttöön ja luonnon monimuotoisuuteen.
Tämän jälkeen kaavamuutos etenisi vaiheittain: kaupunki päättäisi sen käynnistämisestä ja laatisi osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Tämän pohjalta valmisteltaisiin kaavaluonnos, josta pyydetään palautetta asukkailta ja viranomaisilta. Seuraavaksi laadittaisiin kaavaehdotus, joka asetetaan uudelleen nähtäville. Lopuksi kaava etenisi kaupungin päätöksentekoon, ja hyväksymisestä olisi vielä mahdollista valittaa. Kokonaisuudessaan kyse on pitkästä ja epävarmasta prosessista, joka kestäisi useita vuosia.
Kohti yhteistä ratkaisua
Tilanteessa ei ole kyse vastakkainasettelusta “kehittämisen” ja “suojelun” välillä, vaan siitä, mihin kehittäminen kannattaa kohdistaa.
Kun tarkastellaan kaavaa ja alueen ominaisuuksia, syntyy luonteva ratkaisu:
- Palvelut sijoitetaan alueelle, jolle asemakaava jo mahdollistaa niiden toteuttamisen
- luontoarvoiltaan herkkä metsä säilytetään
Littoistenjärven vahvuus on juuri siinä, että siellä yhdistyvät:
- helposti saavutettava uimapaikka
- toimivat palvelut
- arvokas ja monimuotoinen luonto
Näitä ei tarvitse asettaa vastakkain.
Parhaimmillaan voimme edetä niin, että:
rannan palvelut paranevat ja luonto säilyy – molemmat yhtä aikaa