Littoistenjärvi tarvitsee hoitosuunnitelman

Littoisten uimarantojen sinilevätilanne pysyi suurimman osan kesästä 2026 rauhallisena ja vesikasvillisuuden -varsinkin kanadanvesiruton – määrät laskivat siedettävälle tasolle.  Littoistenjärven kesän 2026 seuranta

Vedenlaadun mittaukset antoivat kuitenkin kesällä 2026 aihetta huoleen: Suomen järvissä veden fosforipitoisuus on paras yksittäinen rehevyystason ilmaisin. Littoistenjärvi kuuluu mataliin vähähumuksisiin järviin, joilla kokonaisfosforin välttävän ja huonon tilan raja on 80 mikrogrammaa litrassa. Littoistenjärvellä raja ylittyi sekä heinäkuun lopulla että elokuun puolivälissä.

Keväällä 2017 järven kemikaalikäsittelyssä fosforia sidottiin polyalumiinikloridilla. Leville jäi vähemmän fosforia käyttöön, ja vesi kirkastui. Muutos näkyi selvästi mittaustuloksissa. Ennen käsittelyä vuonna 2016 kokonaisfosforia oli keskimäärin 102 mikrogrammaa litrassa. Käsittelyvuonna keskiarvo putosi 23.

Nyt kymmenen kesää on kulunut käsittelystä. Kesän 2026 kokonaisfosforin keskiarvo oli 60. Osa käsittelyn jälkeen saavutetusta parannuksesta on siis säilynyt, mutta ensimmäisten kesien matalista pitoisuuksista on tultu selvästi ylöspäin.

Muutoksen huomaa myös rannalta. Vuonna 2023 vedessä näki kesä–lokakuussa keskimäärin yli kahden metrin syvyyteen. Vuonna 2026 näkösyvyys oli enää 1,1 metriä. Myös levien määrää kuvaavaa a-klorofylliä oli vedessä enemmän kuin kolme vuotta aiemmin.

 

Kuvassa näkyy käsittelyä edeltävät vuodet 1999–2016, jolloin  fosforipitoisuus nousi noin 3,8 mikrogrammaa litrassa vuodessa. Käsittelyä seuranneiden kymmenen kesän aikana fosforipitoisuus on noussut arviolta 3,2 mikrogramma litrassa vuodessa. Jos nousu jatkuisi samaa tahtia, koko kesän keskiarvo ylittäisi kuvaajan punaisen rajan, 80 mikrogrammaa litrassa, noin vuonna 2035. Vuosien välinen vaihtelu on kuitenkin suurta: Yksittäinen näyte ylitti rajan jo kesällä 2026, ja siksi hoitosuunnitelmalla järven kunnostamiseen alkaa olla jo kiire.

Kunnostussuunnitelmassa tarkasteltaisiin sekä Littoistenjärven valuma-aluetta että vesialuetta. Se sisältäisi tarpeelliset hoitotoimet ja niiden ajankohdat. Se myös esimerkiksi arvioisi, olisiko järvessä tarpeen  uusia kemikaalikäsittely ja mikä olisi silloin paras tapa sen toteuttamiseen.

Scroll to Top