Litsan linnuista

Littoistenjärven vuoden 2017 kunnostuksen vaikutukset näkyvät veden laadun lisäksi hienosti myös linnustossa. Ilkka Sammalkorpi kertoo Linnut-lehden artikkelissa ”Vesilinnut palaavat kunnostettuun järveen” Littoistenjärven ja Vihdin Enäjärven kokemuksista.

Littoistenjärvi muuttui alle kymmenessä vuodessa tavallisesta taajamajärvestä linnustollisesti monipuoliseksi ja kiinnostavaksi retkikohteeksi. Vuodesta 2019 se on ollut myös maakunnallisesti tärkeä lintualue erityisesti muutonaikaisten vesilintukertymien ansiosta.

Syksyisin järvellä levähtää merkittäviä määriä voimakkaasti taantuneita lajeja, kuten nokikanoja, haapanoita ja tukkasotkia. Myös pesimälinnusto on vahvistunut. Vuosien 2019, 2022 ja 2025 laskennoissa järvellä on pesinyt 12–15 vesilintulajia. Uusia vakituisia pesimälajeja ovat muun muassa lapasorsa, haapana, tavi ja kanadanhanhi. Nokikanan parimäärä on kasvanut yli 20-kertaiseksi vuodesta 2017, ja myös tukkasortan parimäärä on moninkertaistunut. Järvelle asettui lisäksi ennimmillään yli 200 parin naurulokkikolonia.

Kunnostuksen tavoitteena oli parantaa järven tilaa luontoarvoja vaarantamatta. Monipuolinen ja runsastunut vesilintukanta oli odottamaton ja myönteinen yllätys. Parantunut vedenlaatu, vesilintujen runsastuminen ja niiden viipyminen pitkälle syksyyn kertovat konkreettisesti kunnostuksen onnistumisesta.

Lähde: Ilkka Sammalkorpi, ”Vesilinnut palaavat kunnostettuun järveen”, Linnut-lehti. (3/2026)

Ilkka Sammalkorpi ja Marikka Heikkilä (Kuva: Hannu Klemola)
Scroll to Top