Littoistenjärven neuvottelukunnan tilaama vuosittainen vedenlaatun mittaus osoittaa vedenlaadun heikkenemisen vuonna 2025 (taulukko 1). A-klorofylli oli syksyn viimeisessä mittauksessa 140 μg/l, joka luokitellaan vähähumuksissa järvissä huonoksi. Kokonaisfosfori on tasoltaan välttävä ja kokonaistyppi tyydyttävä.
Taulukko 1 Vedenlaatu vuonna 2025 (värit kuvaavat luokitusta vihreä=hyvä … punainen=huono)
| Vesinäytteet2025 | 27.2. | 15.5. | 27.5. | 16.6. | 26.6. | 10.7. | 21.8. | 2.9. | 18.9. | 6.10. |
| NÄKÖ-SYVYYS | >2,8m | <2,8m | >2,8m | 1,7m | 1,1m | 1,2m | 2,0m | 2,0 m | 1,9m | 1,9m |
| A-KLORO-FYLLI, μg/l | – | 9,8 | 5,5 | 15 | 24 | 25 | – | 14 | 53 | 140 |
| KOKONAIS-FOSFORI, μg/l | 17-20 | 28-32 | 24-34 | 33-34 | 52-61 | 47-63 | 43 | 33-46 | 46-50 | 72-60 |
| KOKONAIS-TYPPI, μg/l | 530-550 | 560-580 | 580-590 | 780-760 | 820-870 | 940-960 | 840 | 790 | 780 | 1000-940 |
Littoistenjärven neuvottelukunnan tilaama vuosittainen kasvillisuusselvitys puolestaan näyttää kuinka uposkasvillisuuden määrä on kasvanut jyrkästi viimeisten kolmen vuoden aikana (kuva 1) vaikeuttaen niin vesinäytteiden ottoa kuin järven virkistyskäyttöä. Irronnutta vesiruttoa on kerätty pois vuosittain ja tänä vuonna sitä kerättiin lähes 58 tonnia, mutta järvessä oli vielä erittäin runsaasti vesiruttoa alkutalven pakkasten tullessa. Pahimmillaan ennen kemikaalikäsittelyä (2017) järvessä on esiintynyt vesiruttoa biomassassa jopa yli 350 g/m2 (vuonna 1998).
Kuva 1. Kasvillisuuden kuivabiomassa