Syksyllä on Litsalla seuranta- ja hoitotoimien osalta melkoinen kuhina, ja nyt siihen oman lisänsä ovat tuoneet syysmyräkät. Ne työnsivät ainakin Ristikallion rannalle runsaasti elodeaa (vesiruttoa), jota talkoolaiset ovat Puhakan Antin aloitteesta koonneet uimarannan rantavedestä rannalle kekoihin odottamaan poiskuljetusta. Vesi on erityisen kirkasta ja matalalla vedenkorkeudella vesikasvillisuus runsastunut. Viimeisessä seurantaraportissa pH pompsahti jo reilusti yli kahdeksan – tyypillinen ilmiö runsaiden elodea-esiintymien aikana ja varsinkin nyt kun sateet eivät ole olleet laskemassa pH:ta vähääkään. Korkean pH:n myötä fosforia vapautuu mahdollisesti veteen, mutta 13.9. otetuissa näytteissä siitä ei näy merkkiäkään: fosforipitoisuus on hyvin alhainen, joten joko fosfori pysyy sitoutuneena tai kasvusto käyttää liuenneen fosforin heti.

Fosforin pidättymistä sedimentin kerroksiin arvioidaan sedimenttianalyysillä ja sen jälkeen pohditaan jatkotoimenpiteitä, jotta fosforia saataisiin poistettua pohjasedimentistä – Litsan ennallistaminen on siis vasta alussa – valitettava tosiasia, josta jo kemiallisen saostuksen alkuaikoinakin muistuteltiin… No, vedenlaatu on kuitenkin kohdallaan, eikä sinilevästä ole tullut havaintoja.

Jokasyksyiset vieraat murkinalla Littoistenjärvellä, kuvassa kanadanhanhia, mutta samoissa parvissa valkposkihanhia, metsähanhia, merihanhia ja risteymiä.

Mitä vesirutolle voi tehdä?

Yhdeksänkymmentäluvun kokemusten mukaan vesirutto esiintyy Littoistenjärvessä kuuden vuoden sykleissä, eikä sille oikein voi mitään, vaan sen kanssa on opittava elämään. Niittäminen vaan lisää versoista lisääntyvää vesiruttoa – siemenistä sen ei tiedetä Suomessa lisääntyvän, vaikka tänä kesänä se kukkikin runsaasti (mutta lajilleen vaatimattomasti) Litsalla. Massiivisiin vesiruton poistotalkoisiin ei siis olla ryhtymässä, vaan ensin selvitetään massaesiintymän kasvupotentiaali ja -vaihe. Hyvää vesirutossa on nimittäin se, että ne sitovat kasvustoonsa runsaasti fosforia. Annetaanko vesiruton tukahtua talven aikana jään alle, jolloin fosfori palautuu takaisin pohjaan vai korjataanko se pois parhaan kasvun aikaan? Siinäpä pohdittavaa, johon arvokasta osviittaa saatiin neuvottelukunnan kokouksessa.

Aiheesta siis enemmän, kun tietoa karttuu, mutta tällä hetkellä vain uimarantojen alueet on tarkoitus pitää puhtaana. Ja siinäkin on riittävästi puuhaa: viikonloppuna lauantaina kokoamistalkoot Ristikallion rannalla, jonne myrskyt ovat kasanneet reilusti irronnutta pohjakasvillisuutta (paikallisena seuraa facebook ryhmää Littoinen City (=suljettu ryhmä, liittyminen vaatii hyväksynnän ylläpitäjältä, mutta sitten pysyy hyvin selvillä Littoisten tapahtumista).

Myrskyn irrottamaa ja tuulen tuomaa pohjakasvillisuutta Ristikallion rannalla 27.9.2018, pääosin elodeaa. (kuva: Antti Puhakka)