Littoistenjärven kemialliseen käsittelyn veloittama kalastontarkkailu on jälleen käynnissä. Eurofins Ahman kalastajat laittavat koekalastusverkot kahdeksi yöksi pyyntiin ja tuloksia odotamme loppuvuodesta. Mielenkiintoista on nähdä, miten allikkosalakkakanta on kehittynyt – oliko viime vuoden pienempi saalis sattumaa – ja vieläkö ahvenkanta on vahvistunut. Aiempien  vuosien raportit ovat tutkimussivuilla.

Sinilevätilanne on pysynyt hyvin maltillisena. Lähes reaaliaikainen mittaus on näyttänyt keltaista muutaman kerran ja tulokset ovat hyvin linjassa Turun yliopiston tekemien sinilevämyrkkyanalyysien kanssa (ks. kuva, raportit tutkimussivulla).

Vesi on kirkastunut viimeisen parin viikon ja se kiihdyttänee uposkasvien kasvua. Kokonaisfosforin määrä on pysynyt 30-40 mikrog/l tasolla ja liukoinen fosfori menee kaikki käyttöön – pH on pysytellyt myös alhaisena. Järvi näyttää olevan hyvässä tilassa.

Minna Pyykön maailmassa Turun yliopiston erikoistutkija Kari Kaunisto kertoo ainutlaatuisista korentotutkimuksistaan YLE Areena Audiossa.

Säät, uintiolosuhteet ja kahvimopo ovat hemmoitelleet Litsan kävijöitä –  päivittäin rannoilla on käynyt satoja uimareita. Vesi lämpeni kesäkuussa nopeasti, ja sinilevää on havaittu uimarannoilla jonkin verran, paikallisesti esim Järvelässä ajoittain runsaamminkin (hippuja ja tikkuja veden seassa). Viherleviä on ollut runsaasti, järvisyyhystä ei ole tähän mennessä kantautunut mainintoja hoitokunnalle.

Vesiruttoa vähän viime vuotiseen verrattuna

Uposkasveista vesiruttoa (elodeaa) näkyy vain parinkymmenen sentin pätkinä siellä missä vielä viime syksynä oli metrien mittaisia kasveja. Allaolevaan karttaan ovat Vahasen Anne Liljendahl ja Petriina Köngäs havainnollistaneet syyskuun 2019 ilmavalokuvausten perusteella elodean tiheimmät esiintymisalueet Litsassa.

Vesiruton (Elodea candensis) peittoalueet Littoistenjärvellä syksyllä 2019 (Vahanen, 2020).

Kartan täsmentämiseksi kasvustoa on myös kaikuluodattu. Leudon talven jälkeen kevään kasvustot ovat yllättävän vähissä. Koealojen vesiruton korjuuseen ei siis hoitokunnalla ole vielä mahdollisuutta, vaikka ne on em kartan perusteella laadittu ja korjuuvehkeet suunniteltu. Samea vesi (näkösyvyys metristä puoleentoista) on selvästi hidastanut juurikin elodean kasvua ja sen tilaa on vallannut rantavyöyhykkeellä ruskoärviä ja selkävesillä poimuvita. Uisteleminen ja heittokalastus onnistuvat toistaiseksi hyvin.

Fosfori pysyy sittenkin sedimentissä

Viime keskikesän sinileväkukinto ja runsas loppukesän elodea nostivat veden pH:n korkealle. Silloin pohdittiin, josko pH:n nousun myötä fosforia karkaisi pohjasta pysyvästi veteen. Tuoreimpien talven 2019-2020 sedimenttinäytteiden tulokset on nyt saatu Ruotsista, eikä niiden mukaan huoleen ole aihetta. Palaamme AFRY Suomen Anneli Wichmannin sedimenttiraportin valmistuttua tuloksiin perusteellisemmin.

Hoitokalastuksen suunnittelu etenee

Toissapäivänä hoitokunnan vieraana oli kala-asiantuntija Ilkka Sammalkorpi suunnittelemassa tulevia hoitokalastuksia. Litsan ravintoverkon perusongelmana on jo pitkään jatkunut ravintoverkon epätasapaino: kasveja syövää eläinplanktonia on aivan liian vähän, jotta se pystyisi rajoittamaan kasviplanktonin kasvua. Epätasapainon syynä on se, että runsaat pikkukalakannat pistelevät eläinplanktonin poskeensa. Viimeksi ravintoverkon tilanne on ollut hyvä 1990-luvulla. Valikoivan hoitokalastuksen ensisijaisena pyrkimyksenä olisi saada pikkukalastoa hillittyä, jotta eläinplanktonin määrä saataisiin järvessä kasvamaan. Ilkka laatii siis Litsan hoitokalastukselle suunnitelman ja ensimmäisiä nuotanvetoja saatetaan päästä toteamaan jo tänä vuonna, jos tiheä uposkasvillisuus ei sitä loppusyksyllä estä.

Sinilevämittaukset entistä tarkempia

Tänä vuonna säännönmukaiset vesinäytteet otetaan samanaikaisesti syanotoksiinnäytteiden kanssa ja jälkimmäisten näytteenottopaikkoja on lisätty.

Syanotoksiininäytteiden ottopaikat (Turun yliopisto/Bioteknologia, S. Akter, 2020)

Tavoitteena on saada vedenlaadun kuvaajat, reaaliaikaine sinilevien määrät ja sinilevämyrkkyjen yhteys aiempaa tarkemmaksi. Samalla nähdään alueellisen vaihtelun suuruus. Alla on kuvattu Turun yliopiston analysoimat vesinäytteet aikasarjana. Veden syanotoksiinien virkistyskäytön suositus-/tai kieltorajat vaihtelevat Euroopassa haarukassa 4 -25 µg/L, joten näinä aikoina Litsalla on liikuttu vielä alarajoilla. Uimareiden on kuitenkin syytä seurata sinilevätilannetta aina järveen mennessä, vaikka kuntien virkahenkilöt ilmoittavat uimisrajoituksista uimarannalla kuvan merkeillä (2011/321/EU). Samalla sopii tarkistaa ilmoitustauluilta myös uimaveden hygieninen laatu (pysynyt hyvänä) nyt kun väkeä käy uimarannoilla näinkin runsaasti. Liedon puolellahan on nyt yksi virallinen uimaranta laitureineen lisää Järvelässä.

Perustuu LSVSYn ja Turun yliopiston näytteiden analyyseihin Turun yliopiston bioteknolgian laitoksen menetelmillä, rajat mm. Lamminmäki U., 2019 (kuvan toteutus Littoistenjärven hoitokunta, 2020)

Lähes reaaliaikainen Pirtan rannassa sijaitseva sinilevämittari on suuntaa-antava, sillä se mittaa syanobakteerien määrää vedessä optisesti, eikä sinilevämyrkkyjen määrää, kuten vesinäytteisiin perustuva Turun yliopiston analayysi tekee. Mittarin liikennevalot näyttäisivät toimivan kuten aikaisemminkin. Huomaa, että joillakin selaimilla pitää sivu päivittää sivulla olevasta painikkeesta, joillakin taas uudelleenlataamalla sivu selaimessa. Yhdessä em. mittaukset ja viranomaisten lisäanalyysit antavat varsin luotettavan kuvan veden sopivuudesta virkistyskäyttöön – mutta veden uimakelpoisuus on silti syytä varmistaa itse uintipaikalla ennen uimasilleen ryhtymistä.

Littoistenjärven tilan kehittymisen ja hoitotoimien magnum opus julkaistu vertaisarvioituna tieteellisenä artikkelina

Ja lopuksi: Littoistenjärven nelikymmenvuotiaan seurannan tulokset on nyt koottu yksiin kansiin Hydrobiologia-aikakauslehteen (Sarvala, Helminen & Heikkilä, 2020). Englanninkielinen julkaisu on luettavissa tästä linkistä. Keskeiset havainnot ovat, että tulokasuposkasvien (vesirutto ja karvalehti) massaesiintymät ovat äärevöittäneet järven tilan heilahtelua erittäin rehevän ja rehevän välillä ja 2010-luvulla lopulta sysänneet sen pysyvästi ylirehevään tilaan. Runsas kasvillisuus kuolee talvella, aiheuttaa happikadon, jotka yhdessä vapauttavat ravinteita ja tämä puolestaan lisää sinileväkukintoja jo varhaisessa vaiheessa avovesikautta. Uposkasvit eivät levien samentamassa vedessä pysty kasvamaan ja sitomaan sen enempää pohjaan kertyneitä kuin veteen vähähappisissa oloissa vapautuneita ravinteita, vaan ne jäävät syanobakteerien ja levien käyttöön. Ravintoverkon vähäisen eläinplanktonin vuoksi kasviplankton ei pysy kurissa, vaan järvi ajautuu sinilevävaltaiseen sisäisen kuormituksen kierteeseen, jossa kesänaikainen pH:n nousu vapauttaa ravinteita lisää pohjasta levien käyttöön samentaen vettä edelleen. Uposkasvillisuuden palauttamiseksi veden kirkastuminen on siksi välttämätöntä. Litsan kemiallinen käsittely toimi tässä hyvin ja se näyttäisi myös pystyvän pidättämään ravinteita useamman vuoden ajan sedimentissä kesäisen pH:n noususta huolimatta. Talviaikaisella hapetuksella voidaan taas ehkäistä happikatoa ja keväistä ravinteiden liukenemista. Jatkuuko tilanne näin, jää nähtäväksi erikoisen viime talven jälkeen, jolloin Litsan oli enimmäkseen jäätön.

Kaarinan kaupunki on pyytänyt Turun Ammattikorkeakoulun käynnistämään reaaliaikaisen sinilevänmittauslaitteiston – se on taas käynnissä Pirtan rannassa, lyhyenä linkkinä https://vesidata.net/16

Vaikka toukokuussa ei havaittu sinilevää sen enempää kuin sinilevätoksiineja, saattaa tilanne muuttua nopeastikin kesän mittaan. Laitteiston antama tulos on siis suuntaa antava eikä poista tarvetta varmistaa aistinvaraisesti, että sinilevää ei ole.

Littoistenjärvessä jäät lähtevät ja tulevat, mutta Lions Club Littoisten virallisen vuotuisen maaliskuun jäänmittauksen aikaan jään vahvuus oli 0 cm. Ero viime vuoteen oli 41,6cm.

Sulien kausien välissä järvi jäätyi välillä – linnut pakkaantuvat suliin ja sulien reunoille

Talven aikana hoitokunta, Vahasen Anne Liljendahl ja neuvottelukunta ovat koonneet ja analysoineet tietoja ja seuranneet järven tilaa. Säännöstely-yhtiö on pitänyt välpän ja padon puhtaana ja vettä on Väriojassa riittänyt. Neuvottelukunnan huollattamat ilmastuslaitteet ovat toimineet moitteetta talven ja myös avannonrajoittimet näyttivät toimivan silloin, kun jäätä on. Hoitokunnan tietojen mukaan tahattomat jään läpi pulahdukset evät sattuneet avantojen läheisyydessä.

Matti Jantunen esitteli neuvottelukunnassa yhteenvedon hulevesien mittauksista. Mittaukset vahvistavat päivitetyn VEMALA -valuma-alue -mallin tulokset – järveen tulevien ravinteiden määrä on vähentynyt kolmanneksella, kun Järvelän kosteikon vedet johdetaan Aurajokeen ja valuma-alueen pohjoispään vedet Kehätien parannustöiden myötä pohjoiseen Savijokeen.

Kaarinan kunta teetti linnustonselvityksen Ympäristökonsultointi Jynx Oy:llä sekä Littoistenjärvestä että Järvelän kosteikosta. Aiemmat selvitykset on tehty vuosina 1968, 1981, 2003 ja 2006 sekä pesimälinnustosta 2017. Lajisto ja lintumäärät ovat kasvaneet ja Littoistenjärvi on entistä suositumpi lintujen ja lintutarkkailijoiden vierailukohde. Tältä osin kunnostuksen tasapainoilu luonto- ja virkistysarvojen osalta on onnistunut jopa yli odotusten. Selvityksen suosituksena on rauhoittaa Lehtisaari pesimäaikaan Kalliosaaren tapaan, mutta tähän palataan laajemmalla keskustelulla.

Viime vuoden reaaliaikaisen sinilevämittauksen tulokset ovat nekin saatavilla. tutkimussivuilla. Aiemmin on rapotoitu toksiset sinileväkukinnot 2018-2019, joista on löytynyt sittemmin myös historiatietoja 2000-luvulta – niihinkin palaamme myöhemmin.

Kalastonhoitosuunnitelma on tekeillä, samoin kuin kasvillisuuden korjuun koealojen suunnittelu. Massiiviseen korjuuseen ei vielä olla ryhtymässä, koealojen avulla on tarkoitus tunnistaa korjutoimien kyky poistaa fosforia ja tunnistaa paras tai parhaat korjuuajat.

Lähiaikoina selviää myös se, onko alumiiniin sitoutunut fosfori edelleeen sedimentissä, kun syystalven 2019 sedimenttitutkimuksen tulokset saadaan Sveriges Lantbruksuniversitet i Uppsalan labrasta.

Viimeisenä mainittakoon, että Littoistenjärven vedenottamon suoja-alue on nyt purettu. Suojelun korkeasta tasosta vastaavat jatkossa ympäristöviranomaiset nykylainsäädännön puitteissa. Linkki AVIn päätökseen ja asian ESAVI/21502/2019 käsittelyyn on saatavilla Järven hoitosuunnitelmat ja luvat -sivulta.

Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelmaan järven tilasta ja tulevista toimista Kotimäen koululle klo 18-20. Kaffetarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan tästä linkistä, jossa myös ohjelma kaikessa tiiviydessään.

Littoistenjärven kemiallisen käsittelyn vesistöntarkkailu on päättymässä. Käsittelyn valvoja ELY-keskus laati toimenpiteistä ja tarkkailusta laajan määraikaistarkastuksen mukaisen tarkastuskertomuksen (VARELY/5815/2019). Puutteita ei todettu, mutta vähäisiä poikkeamia havaittiin ja nämä on jo enimmäkseen korjattu/täydennetty. Hoitokunta pitää edelleen ELY-keskuksen informoituna mittauksista ja toimista ja jatkaa velvoittettua kalastonseuranta edelleen.

Vahanen environment Oy laati ympäristöministeriölle LITSAISTUS-projektin väliraportin ajalta 23.5.-31.10.2019. Kuten tarkastuskertomuksen myös sen voit lukea tutkimussivulta.

Väriojassa oli Littoistenjärven säännöstely-yhtiön mukaan tukos, joka on saatu poistettua 7.12. ja veden virtaus palautettua ennalleen. Noin 40mm päivässä pitäisi veden pinnan laskea, jos uutta ei tule tilalle (vesitilanne ja ennuste).

Vedenlaatu on hyvä, mutta kasvukauden päättyminen alkaa näkyä heikkenevänä happitilanteena syvimmissä kohdissa järveä.

Vedenpinta on sateiden jälkeen korkealla. Tieto siitä on mennyt Väriojan välppää hoitavalle Littoistenjärven säännöstely-yhtiölle.

Rami ja Petri keräävät taas sedimenttinäytteet ensi sunnuntaina sukeltamalla, jotta nähdään miten viimekesän korkea pH vaikutti fosforin pysyvyyteen pohjasedimentissä. Työssä käytetään moottorivenettä, niinkuin viimeaikoina myös vesinäytteiden keräämisessä riitteen seassa.

Jääkausi on taas alkamassa ja siihen liittyen pari tärkeää asiaa:

1) jäällä liikut aina omalla vastuullasi. Videon joutsenet (Aimo Heikkilä) kelluvat hyvin, mutta mieluummin nekin lekuttavat pinnalle kuin humpsahtavat jäihin.

Ihmisillä kun ei ole siipiä, jäillä liikkuessa pitää olla pelastusvälineet ja kuivat vaatteet mukana jääkauden alussa ja lopussa. Moottoriajoneuvojen käyttökielto-/rajoitukset ovat voimassa myös talvella (LTU ja kunnat saavat ylläpitää latuja ja luistelubaanoja koneellisesti, sillä se on koneiden käyttöä järvellä tehtävissä töissä).

2) Avantojen tekijä vastaa avannoista ja niiden merkitsemisestä siten, että pienet avannot merkitään salolla, jossa on heijastin ja suuret talviuintipaikkojen tavoin (ks.yksityskohdat linkistä).

3) Hoitokunta on sopinut neuvottelukunnan kanssa, että ilmastuslaitteet pidetään tänä talvena päällä. Perusteluna tähän on se, että jos ja kun hapettamalla pystytään vähentämään talven aikana kuolevaa vesikasvillisuutta, niin keväällä on vähemmän siivottavaa ja kuolleesta kasvillisuudesta liukenee ravinteita vähemmän kevätkesällä ja näin selvittäneen pienemmällä sinileväkasvustolla, kuin viime vuonna. Koska 2019 biomassa on noin kaksinkertaistunut viime vuodesta (ks. kasvillisuusseuranta), korjattavaa tulisi todennäköisesti hapettamatta huomattavasti enemmän kuin keväällä 2019. Talven aikana saadaan selvitettyä myös se, kuinka hyvin happi leviää jään alla eri puolille järviä laitteen sijaintipaikoista nyt kun kasvillisuutta on enemmän. Tämän selvittämiseksi laitteet on pidetty entisillä paikoillaan.

Neuvottelukunta on kunnostanut hapetuslaitteet ja on käynnistänyt ne ennen jäiden tuloa, sillä jäätyneiden laitteiden käynnistämisessä on omat kommervenkkinsa, varsinkin näin rospuuton aikaan. Ilmastuslaitteisiin lisätään tänä talvena avannon rajoittimet. Ne on tarkoitettu pienentämään avantojen kokoa, mutta kuinka paljon ne näin matalassa järvessä pienevät, se jää nähtäväksi. Siksipä ilmastuslaitteiden lähistöllä liikkuessa pitää noudattaa erityistä varovaisuutta läpi talven.

Vedenlaatu näyttää olevan taas mittaustenkin perusteella hyvä, reaaliaikainen mittaus lopetettiin lokakuun puolivälissä.

Tämän vuoden kartoituksissa kasvillisuuden biomassa on kaksinkertaistunut viimevuodesta sekä ranta- että ulappa-alueilla. Kasvillisuuden perusteella määritetty laatuluokka on edelleen hyvä.

Kalastoraportti on myös tutkimussivuilla, mutta sen analyysi on kesken.

Hoitokunta on uusinut sopimukset tuulastuksesta Seppo Linkisen ja sukelluskalastuksesta Saaristomeren sukeltajien kanssa, molemmat vuodelle 2019-2020.

Runsaiden sateiden ja kehätietyömaan valuma-aluetöiden seurauksena Järvelän kosteikko on täynnä vettä ja kosteikon vettä voidaan joutua tyhjentämään Littoistenjärveen. Seuraamme tilannetta.