Sinilevän määrän mittaaminen on taas aloitettu: www.luodedata.fi/littoistenjarvi
Osakaskuntien kokous päätti ryhtyä hoitokalastustoimiin vuosina 2023-2025. Rahoitusta kootaan parhaillaan.
Maakunnallisesti merkittävällä Littoistenjärven lintuvedellä nähtiin tänä keväänä ruostepääsky ja amerikantukkasotka, joka viipyi myös kosteikolla päivän. Lintubongareitakin on siis parveillut järven liepeillä normaalia enemmän.
Ruostepääsky 27.4.2023 Littoistenjärvellä
Ryklin Oy pyysi ja sai luvan hoitokunnalta ottaa 5 kuormallista vettä Littoistenjärvestä.
Littoistenjärven Littoisten, Loukinaisten ja Vanhalinnan osakaskuntien vuosikokous pidetään 9.5. klo 18:00 Liedon kaupungintalolla, Kirkkotie 13, 21420 Lieto. Valtakirjojen tarkastus aloitetaan klo 17:30.
Ylen Miljoona roskapussia –kampanjaan liittyen Kaarinan ympäristönsuojelu järjestää roskienkeruutapahtuman tiistaina 18.4. klo 17:00 – 19:00 Lido di Litsalla (Littoistenjärven hiekkarannalla).
p.s. Vaikka järjestäjänä on Kaarinan kaupunki, roskia voi kerätä toki myös Liedon puoleisilta rannoilta.
Tänä keväänä koko Suomi kerää miljoona pussillista roskia. Kaksi kuukautta kestävissä siivoustalkoissa 144 kuntaa tai kaupunkia, joukko järjestöjä ja yhteisöjä sekä Ylen tunnettuja kasvoja yhdistävät voimansa kaikkien suomalaisten kanssa kerätäkseen ympäristöstä miljoona pussia roskia. Voit osallistua talkoisiin 13.4.2023 alkaen joko omatoimisesti tai vaikka kaveriporukalla sekä kaarinalaisten omissa roskienkeruutapahtumissa.
Kaarina on ilmoittautunut mukaan Ylen Miljoona roskapussia -kampanjaan ja järjestää kaarinalaisille roskienkeruutapahtumat tiistaina 18.4.2023 ja maanantaina 24.4.2023.
Tiistaina 18.4.2023 kello 17 – 19 kerätään roskia Littoistenjärven rannalla (Littoistenjärventie 153, Littoinen) ja Raadelman rannassa (Laituritie 5, Piikkiö).
Maanantaina 24.4.2023 kello 17 – 19 kerätään roskia Voivalan rannassa (Ruskolevänkatu 10, Kaarina) ja Harvaluodon uimarannalla (Krupuntie 65, Piikkiö).
Roskienkeruutapahtumissa jaetaan osallistujille hanskat sekä roskapusseja, myös roskienkeruupihtejä voi lainata. Tule mukaan jompaankumpaan tai vaikka molempiin tapahtumiin! Ennakkoilmoittautumista ei tarvita.
Kerää roskia omatoimisesti
Miljoona roskapussia -kampanjaan voit osallistua 13.4. – 14.6.2023 ylläolevien roskienkeruupäivien lisäksi omatoimisesti näin:
Lisätietoja: Kaarinan ympäristönsuojelu p. 050 412 1703 tai ymparisto@kaarina.fi https://yle.fi/aihe/s/mika-miljoona-roskapussia
Maaliskuun vedenlaatumittauksessa kokonaisfosforipitoisuus aavistuksen pienempi kuin edellisinä talvina. Happipitoisuus oli poikkeuksellisen korkea, joten ilmeisesti kasviplanktontuotanto oli jo käynnissä maaliskuussa. Mitä sitten maaliskuun lopun pakkaset saivat aikaan jää arvoitukseksi, sillä jäille ei enää uskaltanut mennä mittailemaan. Kaikesta päätelleen ilmastus on kuitenkin toiminut, vaikka järvellä on ollut pitkään jääkansi.
Äyriäisplanktontuloksista näkyy selvästi Litsan ravintoverkon vääristymä: kasviplanktonia ravinnokseen käyttävän eläinplanktonin määrä oli kesällä 2022 edelleen alhainen, joskin parempi kuin pari vuotta sitten (2020).
Pakkasten kiristyessä järvelle on ilmaantunut jälleen hiihtäjiä. Varsinaista tehtyä latua sen enempää kuin luistelubaanaakaan ei ole tehty. Vaihtelevien säiden vuoksi jäälle ei ole rohjennut sen enempää kunta kuin LTU. Tulevina viikkoina keskilämpötila pysyttelee pakkasen puolella, joten ainakin jään kantavuutta hiihtolatujen tekemiseen selvitellään alkuviikosta.
Luvalliset pilkkitapahtumat
Loppiaisen Onki-86 -seuran ahvenpilkkikisat käytiin yhdeksän pakkasasteen säässä. Yhteensä 23 pilkkijää saivat vallan hyvän saaliin: Ahventen lukumäärä jäi arvauksen varaan (noin 1500kpl), sillä eräillä tuli vaakakori piripintaan, mutta yhteissaalis oli nelisenkymmentä kiloa, ja suurin kyrmyniska painoi 440g.
Mannerheimin Lastensuojeliiton Littoisten paikallisyhdistys sekä Länsi- Suomen kalatalouskeskus järjestävät Littoisten uimarannan ympäristössä ja Litsalla 26.2.2023 klo 10:00-14:00. Pienimuotoinen koko perheen pilkkitapahtuma on maksimissaan 12 perheelle ja sisältää Kalatalouskeskuksen opastuksella pillkkimisen opettelua/ kokeilua. Yhteyshenkilönä on Jonna Tähtinen (@kalatalouskeskus.fi).
Luvattomat kalastustapahtumat
31.1.2023 Kuoviluodon edustalla oli isompi porukka ootto-onkijoita. Toisin kuin onki tai pilkki, ootto-onki (kuten verkko ja iskukoukkukin) on seisova pyydys, johon Littoistenjärvelle ei saa pyydyskalastuslupia. Poikkeuksena on katiska. Osakaskunnat ovat päätyneet olla myymättä lupia seisoviin pyydyksiin, sillä passiivipyydykset saattavat aiheuttaa unohtuessaan tai ajelehtiessaan ongelmia muille järvellä liikkujille ja eläimille. Täkyraksien ja ryöstäjän/madeharan käyttö rokastamiseen on kielletty jo muutenkin kalastuslain nojalla (46§ 5).
Suuremmista tapahtumista vesialueella on syytä ilmoittaa ja pyytää lupa yhteystietosivun sähköpostiosoitteesta, siltäkin varalta, että järvellä sattuu olemaan tulossa samaan aikaan muita tapahtumia.
Littostenjärvi jäätyi aikaisin – jäätä on 10-20 cm – paikoitellen vähemmän, joten lienee taas paikallaan antaa vakiovaroitus heikoista jäistä, tarpeellisest) muistutus rititävistä varoetäisyyksistä ja varustuksesta (naskalit, köysi nyt vähintään). Jäillä liikkuu kukin omalla vastuullaan.
Onki-86 järjestää pilkkikilpailut Littoistenjärvellä valoisaan aikaan. Yhteyshenkilö on seuran puheenjohtaja Jorma Jantunen.
Katiskalupia vuodelle 2023 on jäljellä vielä viitistentoista kappaletta.
Sekä hoitokunta että neuvottelukunta kokoontuivat marras- joulukuun vaihteessa 2022. Ilmastus jatkuu talvella 2022-2023 ja hyväksi todetut avannorajoittimet ovat jälleen käytössä. Avannot merkitään kuten ennen. Mikäli jää kestää, tehdään jäälle taas kävely-, luistelu- ja hiihtourat mahdollisuuksien mukaan ja riittävän etäälle (= 30…50m) asutuista rannoista.
Vuonna 2023 neuvottelukunta otattaa vedenlaatu-, kasvillisuus-, eliöstönäytteet ja sinilevien myrkyllisyysmittaukset entiseen malliin pari kertaa kuukaudessa avoveden aikaan. Tulokset julkaistaan näilläkin sivuilla niiden valmistuttua. Uimakaudella sinilevien esiintymistä seurataan lähes reaaliajassa yhdellä mittarilla ja lisäksi viranomaiset valvovat vedenlaatua uimapaikoilla noin kerran kuukaudessa otettavin näyttein.
Verkatehtaalle Väriojan laskuputken suulle on asennettu vedenkorkeusmittari auttamaan järven vedenpinnan ennakoinnissa ja sääntelyssä.
Hoitokunta esittää kevään 2023 osakaskuntien kokoukselle rahoituksen hakemista vuosina 2023-2025 ELY-keskuksen meren- ja vesienhoidon ohjelmasta. Hakemus jätettiin marraskuussa 2022 ja sen omarahoitusosuuteen saatiin neuvottelukunnan suostumus käyttää järven hyväksi tehtäviä toimia.
Littoistenjärven sameuden vuonna 2022 aiheuttivat pääasiass muut kuin sinilevät. Vedenlaatu ja biologinen tila oli muuten hyvä – uposkasvillisuus ei runsastunut osoittanut runsastumisen merkkejä, joskin ruskoärviää ja vitoja esiintyi jonkin verran enemmän kuin aikaisempina vuosina. Koekalastusta ei tehty.
Raportissaan emeritusprofessori Jouko Sarvala ja Harri Helminen vertailivat Littoistenjärveä Rymättylän Kirkkojärveen, jossa vastaavanlainen kunnostus tehtiin kesäkuussa 2002 kahdesti. Vesistönt rehevöityvät kunnostuksen jälkeen vähitellen hyvin samalla tavalla – kuvissa se on esitetty kokonaisfosforipitoisuuden vuosikeskiarvolla) – mutta rehevöityminen ottaa vuosia, jos ei kymmeniäkin.
Englanninkielinen raportti kokonaisuudessaan on tutkimusivulla kuten myös yhteenveto kalvosarja neuvottelukunnan kokouksesta.
Katiskaluvat ovat nyt myynnissä Littoisissa ja Turussa. Liittoistenjärvelle myydään ajalle 2022-2023 enintään 20 kpl lupia 20€ hintaan/kpl. Yhdellä luvalla saa pitää kahta katiskaa pyynnissä. Tarkemmat ehdot ja ohjeet ovat kalastussivulla.
Lähes reaaliaikainen sinilevämäärän mittaus osoitti elokuun puolivälissä kohonneita lukemia. Sinilevämyrkkyjä ei kuitenkaan havaittu.
Järvellä käynyt moottorivene oli kasvillisuusnäytteitä ottamassa. Tulosten mukaan vesiruton biomassa on vähenyt kolmannekseen edellisestä vuodesta. Tämä vastaa hyvin silmä- ja kosketushavaintoja; rannoille vesiruttoa ajautui vain muutamia pätkiä, eikä vesirutto suuremmin uimistakaan enää haitanneet. Kalastajien vieheisiin tarttui todennäköisesti aiempaa enemmän karvalehteä, mutta kaikkiaan kasvillisuus väheni ulapalla samean veden vuoksi. Ravinteita oli riittävästi ja niitä meni vettä samentaneiden levien käyttöön.
Liekö syynä onnsitunut järven lepyttely. Kuvassa hoitokunnan puheenjohtaja polvistuu antamaan järvelle jokavuotisen huikan.
Kuva: Jouko Sarvala
Elokuun alussa ei mittauksissa havaittu sinilevien tuottamia maksamyrkkyjä lainkaan.
Ravinnemäärät ovat sen sijaan nousseet edellisestä kerrasta. Muut levät kasvavat ja samentavat vettä. Tulokset ovat tutkimussivuilla.