20.6. tehtyjen mittausten (ks. Kunnostukseen liittyvä tutkimustyö) mukaan vedenlaatu on pysytellyt vähäfosforisena: noin 10 mikrog/l, jossa ei ollut muutosta 6.6. mitattuun. Näkösyvyys 20.6. oli noin 2m ja veden sameus lisääntynyt aavistuksen. Ja lämmintähän tuo vesi on ilmaan verrattuna.

Reaaliaikaiset sinilevämittaukset hakevat tasoaan, mutta ainakaan sunnuntai-iltaisella kanoottikierroksella levää ei aistinvaraisesti näkynyt.

Loputkin mittaustulokset lahnanäytteistä tulivat kesä-heinäkuun vaihteessa (liitteet on päivitetty), eikä niistä löytynyt mitään, vaikka ankarasti yritettiin löytää. Niinpä ainakin Littoistenjärven lahna (tuo Litsan lohi) on raskasmetalleista ja haitta-aineista vapaa ja puhdas.

Ympäristöministeriön LITSA-hankkeen ohjausryhmän kokouksessa 26.6.2017 käytiin läpi kunnostuksen käänteet sitten huhtikuun. LITSA/KEM-projektin osuus on päättymässä ja sen loppuraportti ilmestyy lähiviikkoina ja Vahanen Environment Oy tekee virallisen lopettamisilmoituksen. Lisäksi kokouksessa nousi esille muutama uudempii asia, joihin hoitokunta ja neuvottelukunta kiinnittänevät jatkossa huomiota:

• hulevesien laskeutusaltaiden kunnostus ja modernisointi järven lounais- ja luoteiskulmalla tulee ajankohtaiseksi. Näissä olisi myös järkevää kokeilla pintasuodatusta (Kaarina)
• mahdollisesti uuden laskeutusaltaan rakentaminen Järvelän parkkipaikan laskuojiin (Lieto), sillä niihin näyttäisi pääsevän keväisin ja sateiden jälkeen ravinteikasta vettä kosteikolta.
• Kausela-Kirismäki tienparannuksen vaikutukset valuma-alueella ja vedenoton suoja-alueella tulee ottaa puheeksi tienparannusta suunnitellessa (Tuulissuon kohdalla; Lieto ja hoitokunta).
• Littoisten suojeluskunnan entisen ampumaradan valumavesien suunta ja laatu tullee niinikään selvitettäväksi (Lieto, ELY-keskus).

AVI on lausunut 11.6.2017 Kaarinan kaupungin ympäristölautakunnan oikaisuvaatimukseen koskien kalataloudellista tarkkailuohjelmaa ja pyytänyt siihen hoitokunnalta vastinetta. AVIn lausunto on sivulla Järven hoitosuunnitelmat ja luvat.

Vaikka Littoistenjärven fosforin saostamisen 11.-12.5.2017 voikin katsoa tehneen tehtävänsä, veden plankton alkaa vähitellen palautua. Se näkyy levien ja syanobakteerien määrän lisääntymisenä. Näitä tarkkaillaan kesällä 2017 tehostetusti ja mittaustulokset ovat saatavissa seuraavista linkeistä, joista voi kätevästi tarkastaa myös uimaveden lämpötilan.

Lähes reaaliaikainen seuranta (Pirtan ranta näyttää toimivan parhaiten)

• Pirtan ranta
• Järvelä
• Ristikallion ranta (koulun ranta)

JärviWikin havaintopisteet

• Pirtan ranta (valtakunnallinen mittauspaikka, viranomaisten virallinen seuranta ja sinileväbarometrin aineistopaikka).
• Littoistenjärven hiekkaranta
• Ristikallion ranta (koulun ranta)

Ja vielä niitä raja-arvoja Kaarinan kaupungin sivulta (2016) kopioituna: ”Osa sinileväkukinnoista on myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa mm. iho- ja hengitystieoireita, päänsärkyä ja pahoinvointia. Alhaiset sinileväpitoisuudet (0-2mg/l) eivät tyypillisesti aiheuta oireita, mutta sinileväpitoisuuden ylittäessä 2 mg/l saattaa se aiheuttaa oireita herkimmille. Sinileväkukintojen ollessa runsaita (yli 10mg/l) ei uimista tai muuta veden käyttöä suositella. Sinilevät ovat erityisen haitallisia nieltynä ja tämän vuoksi ne voivat aiheuttaa oireita pienille lapsille ja lemmikeille jo alhaisinakin pitoisuuksina. Sinileväpitoisessa vedessä uimisen jälkeen kannattaa aina peseytyä puhtaalla vedellä.”

Edellisten vuosien tilannetta voi katselle JärviWikin valtakunnallisesta mittauspaikasta tai Kaarinan kaupungin sivujen reaaliaikaisista aikasarjoista. Niihin verrattuna nykytilanne (1.7.2017) on mainio. Absoluuttisesti tarkastellen ollaan murto-osissa yllämainitusta ’alhaisista pitoisuuksisista’, ilmeisesti reaaliaikaisen seurannan mittaustarkkuuden rajoilla, kun graafeja tarkastelee.

Lisääntyneen virkistyskäytön vuoksi Liedon kunta ja Kaarinan kaupunki kieltävät hevosten uittamisen ja uimisen (kuten muidenkin lemmikeiden) Ristikallion hiekkarannalla. Kieltomerkintä ilmestynee paikanpäälle lähipäivinä. Korvaavasta uintipaikasta ei ole keskusteltu.

Kunnostuksen vaikutukset kasviplanktoniin ovat odotetut ja näkyvät selvästi oheisessa graafissa, jossa lajiryhmät on eritelty. Kasviplanktonin lailla äyriäisten lukumäärä väheni olemattomiin, eikä palautumista vielä juurikaan ollut tapahtunut vielä 6.6. toisin kuin kasiplanktonilla.

Kokonaisfosforipitoisuus oli nousussa 6.6. mittauksissa, mutta edelleenkin alhainen 10mikrog/l.

Tutkittavaksi lähetyistä kaloista on saatu haitta-ainepitoisuustulokset, mutta ne vaativat vielä tulkintaa. Alkuperäiset tulokset ovat saatavilla sivulta kunnostukseen liittyvät tutkimustulokset.

Ympäristöministeriön rahoittaman LITSA-hankkeen ohjausryhmä kokoontuu ma 26.6.2017.

Ohessa englanninkielinen esitelmämme, jossa myös historiaa ja päivitetyt tiedot kunnostuksen nykytilanteesta ja tulevasta (päivitys 16.6. kokonaisfosforin osalta): LakeLittoistenjärviRemediation2017SYKE_MVEJupsDelivered

Järven tilanne on 6.6. tehtyjen L-SVYT Oy:n mittausten alustavien analyysien perusteella pysynyt hyvänä, jopa odotettua parempana: Liukoista fosforia on <3…8 mikrogrammaa/l, fosfaattia alle analyysitarkkuuden, pH on noussut kolmessa virallisessa mittauspisteessä lukemiin 6,8…7,0 ja puskurointikykykin jatkaa nousuaan (18.5. 0,06 -> 0,12 mmol/l). Näkösyvyys on 2…3 m, vesi hajutonta ja kirkasta.

Kuva: Vesamikael, 6.6.2017

V-S vesistösaneeraus Oy:n simpukkatutkimus valmistui ja sen tulosten mukaan Littoistenjärvessä on arviolta noin 300.000 pikkujärvisimpukkaa. Käsittely ei näyttäisi aiheuttaneen juurikaan simpukkakuolemia, vaan kanta on pienentynyt vuosien saatossa. Edellisellä arviointikerralla 1988 simpukoita arvoitiin olleen noin 1.500.000 kpl. Nyt tehdyssä tutkimuksessa löydettiin myös pieniä 20 mm:n simpukoita, joten pikkujärvisimpukan lisääntyminen on onnistunut myös viime vuosina.

24.5. pyydystetyistä 10-12 vuotiaista lahnoista saatiin elohopea-analyysin tulokset ja arvot olivat odotetun alhaiset, 39 mikrog/kg.

Viimeaikaiset tulokset on päivitetty sivulle http://www.littoistenjarvi.fi/tutkimustyo/

Tutkimustuloksista rohkenee tähän mennessä päätellä seuraavaa: 2.5.2017 ennen kunnostusta järven tila oli suhteellisen normaali, aiempia keväitä jopa aavistuksen parempi. Vesi oli normaalin värjäytynyttä ja sameaa. 11.-12.5. tehdyssa kemikaalikunnostuksessa pH-laski paikoittain tavoiteltua alemmas ja tavoiteltu pH-haarukka (0,3) osoittautui käytännössä liian kapeaksi, ollen todellisuudessa lähellä yhtä (1). Tämän seurauksena ELY-keskuksen valvojan Asko Sydänojan kanssa sovittiin pH:n kehitystä seurattavan tehostetusti ja tarkkailtavan kunnostusprosessin päättymistä ylimääräisin mittauksin. Viimeisimmät tulokset, joista alla siis puhutaan ovat 18.5 ja 22.5. mittauksista.

18. ja 22.5.2017 tulokset näyttävät odotetuilta, tai jopa odotettua paremmilta – veden fosforipitoisuus on edelleen olematon (alle 5 mikrog/l), mitä tavoiteltiinkin. Mittauksen aikana, siis 10-12 päivää käsittelyn jälkeen saostusprosessi on mitä ilmeisimmin päättynyt (alumiinipitoisuudet ovat alle Littoistenjärven kevään arvojen, kolmen pisteen keskiarvona 65 mikrog/l ja pH on nousussa, mittausten aikaan keskimärin noin 6,4. Puskurointikyky on edelleen erittäin alhainen, mutta sekin nousussa. Vesi samenee odotetusti ja toivotusti: käsittelykemikaalihan vei vettä raskaampana ja voimakkaasti reagoivana välittömästi myös kiintoaineksen vedestä (fosforin lisäksi) pohjaan ja muodostunut vaalea alumiinihydroksidisakka heijasti auringon valon tehokkaasti luoden välimereisen epätyypillisen värityksen järveen. Vaikka kirkastumisen nopeus ja voimakkuus hätkäytti, se ei ollut kunnostuksen ensisijainen tarkoitus, vaan fosforin saoastaminen ja pitäminen pohjassa. Alun jälkeen oli odotettavissa veden värileiman häviäminen ja alumiinihydroksidisakan tummeneminen ja sekoittuminen sedimentin pinnassa. Kun vielä voimakkaat vaihtelevansuuntaiset tuulet sekoittavat vettä tehokkaasti koko järvialtaassa ja varsinkin tuulenalaisilla rannoilla, niin järvi alkaa näyttää normaalimmalta suomalaisjärveltä. Käsittelyn ansiosta veden liikkeitä järvialtaassa ollaankin päästy toljottelemaan ilmeisesti ensimmäisiä kertoja näinkin hyvin parantuneen näkösyvyyden ansiosta.

Kuolleita kaloja on viety yhteensä 4940kg, viimeiset 50kg lahnoja maanantaina 29.5. Kauden viimeinen kunnostukseen liittyvä kalojen keräily ja hoitokalastustapahtuma on/oli järjesteillä 31.5.2017. Järjestäjänä on Saaristomeren sukeltajat r.y. (yhteyshenkilönä tapio.salakari@pp.inet.fi, 040 749 635). Järvestä poistetaan särkikaloja – niin kuolleita kuin eläviäkin, ja saalis luetteloidaan entiseen malliin.

Torstaina 1.6. tehdään pH:n mittaus 19 pisteestä ja 6.6. vedenlaadun, kasviplanktonin ja eläinplanktonin mittaukset kolmesta pisteestä. Jälkimmäisistä tulokset saadaan parin viikon päästä juhannuksen tienoilla. Silloin myps simpukkatutkimusten tulokset ovat silloin käytettävissä ja käsittelyn vaikutuksia vesiekosysteemiin päästään tarkastelemaan kokonaisuutena. Toistaiseksi normaalista poikkeavaa ei ole havaittu eikä raportoitu projektilaisille tai talkoolaisille; tai no, onhan nyt koleaa ja noin viikko sitten kuoriutuneet naurulokin poikaset värjöttelevät emojen kyljissä Kalliosaaressa. Ensimmäinen telkkäpoikuekin (1+4) tuli bongattua lintutornin edustalla sunnuntaina 28.5.

Talkoisiin ja kunnostukseen osallistuneille kaunis kiitos mahtavasta työstä!

24.-25.5. tehdyn simpukkatutkimuksen perusteella järven pikkujärvisimpukkakannalle ei näytä aiheutuneen merikittävästi vaihinkoja (jos ollenkaan).

26.5. L&T:lle viettin 56kg lahnoja ja yksi neljän kilon hauki.

Yhteensä kaloja on viety 4890kg.

23.5. L&T:lle vietiin 550kg kaloja, lähes kaikki lahnoja ja hajoamistilassa.

22.5. L&T:lle vietiin

• 2160kg lahnoja
• 27kg haukia
• 17kg särkiä
• 10kg ruutanoita
• 1kg ahvenia

Yhtensä kaloja on poistettu 4280kg.

20.5. rannoilta kerättiin taas useampi sata kiloa lahnoja ja yksi hauki. Lisäksi Saaristomeren sukeltajat nostivat rannalle kuollutta kalaa pohjasta seuraavasti

• 232 lahnaa (arviolta 450-500kg)
• 24 särkeä
• 4 haukea ja
• ahven

ja harppuunoivat:

• 93 lahnaa (suurin 64cm, 3,6kg), yhteensä 162kg
• 7 ruutanaa (suurin 40cm, 2kg), yhteensä 9,7kg
• 2 särkeä

Lahnojen koko

Littoistenjärven hoitokunta kiittää Saaristomeren sukeltajia avusta ja lukuisia vapaaehtoisia, jotka säkittivät rannoille ajautuneita lahnoja – Kuoviluodossa ahkeroinut venekunta keräsi 128 lahnaa ja 2 ahventa. Elävänä pyydettyjen kalojen paino- ja pituustietoja tallennetaan parhaillaan, mutta arviolta kalaa on kerätty nyt liki kolme tonnia. Kolmesta kalasta otetaan kudosnäytteet, joista analysoidaan kaloihin vuosien saatossa kertyneet orgaaniset yhdisteet ja raskasmetallit.

Littoistenjärven Ruutana, 40cm.

Lisäksi muistutamme, että muu kuin mato-onginta ja viehe-kalastus Littoistenjärvessä vaatii luvan  hoitokunnalta; Saaristomeren sukeltajilla sellainen oli. Kuolleiden kalojen haaviminen ja nostaminen on toistaiseksi sallittu.

Helteen vuoksi kalat alkavat hajota nyt nopeasti ja hajuhaitta on merkittävä. Rannoilla liikkujien toivotaan nostavan rannoille ajautuneet kalat biojäteastioihin Kuoviluodossa, Järvelässä, Hiekkarannalla ja Ristikallion rannass

19.5. R. Santala vei 105kg lahnoja ja 10kg haukia, kumulatiivisesti yhteensä
2120kg.

18.5. R. Santala vei L&T:lle 215kg kalaa (195kg lahnoja, 15kg haukia ja 5kg särkiä).

LakeLittoistenjärviRemediation2017SYKE_MVEJups

Kuva: Marko Ahde

Littoistenjärven kemiallinen käsittely polyalumiinikloridilla aloitettiin torstaiaamuna 11.5.2017 ja se päättyi perjantaina iltapäivällä. Noin 40:n tunnin aikana järveen levitettiin viisi rekka-autollista Kemiran PAX-XL100 -liuosta. Käytetty liuosmäärä oli huomattavasti pienempi ja laimeampi (160t ja 44mg/l) kuin suunniteltu (200-280t ja 50-60mg/l) . Määriä pienennettiin ennen levitystä pH:n ja varsinkin alkaliteetin alhaisuuden vuoksi. Silti tavoite-pH (6,0…6,3) alittui. Kemikaalin tasaista levitystä haittasi jonkin verran päivisin tuuli, jonka vuoksi pH laski tietyillä alueilla järvessä suunniteltua alemmas. Tämän ei ole kuitenkaan todettu aiheuttaneen alunperin arvioidusta poikkeavia vaikutuksia ekosysteemiin.

Kalakuolemia on esiintynyt odotetusti, mutta saalis on poikennut odotetusta. Peräti 97% kerätystä biomassasta on 10-20 vuotiaita suuria lahnoja (50-70cm). Ne saatiin toivotusti järvestä pois ennen kutua. Lisäksi on jonkin verran särkiä, ja muutamia haukia (8 kpl, joista suurin 12kg kuoli ulkoisen väkivallan seurauksena). Keräilypisteistä on viety tiistaihin 16.5. mennessä käsiteltäväksi yhteensä 1790kg kaloja. Lisäksi suuret lokit ovat hoitaneet osansa ja pohjassa on edelleen kuolleita kaloja. Kaikenlajisia eläviä kaloja on raportoitu näkyneen.

• Talkoolaisten toivotaan edelleen keräävän kuolleita kaloja rantojen biojäteastioihin, jotka ovat ainakin ensi viikonlopun nykyisillä paikoillaan Littoisten Hiekkarannalla, Järvelässä, Kuoviluodossa, Ristikallion rannassa ja Marjaniemen liepeillä (ks. kartta). Viikonlopuksi on luvattu lämpimiä kelejä ja astiat tulevat haisemaan. Mikäli astiat ovat täynnä, vieressä on jätesäkkejä, joihin lahnoja voi laittaa 5-10kpl (20kg max).
• Saaristomeren sukeltajat ovat kutsuneet kokoon hotokalastustapahtuman ja tulevat hoitokunnan luvalla harppuunoimaan ja keräämään lisää lahnoja, suutareita ja särkiä ensi lauantaina 20.5.Järjestäjänä toimii Marko Ahde, 040 716 4898.
• Rami Laaksonen selvittää käsittelyn vaikutukset simpukkakantaan sukeltamalla lähiviikkoina.
• Rannoilla- ja vesilläliikkujia toivotaan ilmoittamaan havainnoistaan paikkatietojen kera projektipäällikkö Milja Vepsäläiselle (milja.vepsalainen@vahanen.com) tai Paula Wuokolle (paula.wuokko@vahanen.com).

Näytteet veden kemialliseen analyysiin otettiin tarkennetun näytteenottosuunnitelman mukaisesti ti 2.5.2017 ja sen alustavat tulokset saatiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:stä 16.5. Seurava näytteenottosunnitelman mukainen keruu tehdään to 18.5.

pH:ta on seurattu miltei päivittäin kenttämittarein :

• ennen käsittelyä = ke 10.5.: 18 mittauspistettä, 0,5m syvyysvälein, pH 6,9 vaihteluväli
• 1. käsittelypäivä = to 11.5.: 19 -”-, pH 6,4.
• 2. käsittelypäivä = pe 12.5.: 19 -”-, pH 5,8.
• päättyminen + 1vrk = la 13.5.: 19 -”-, pH 5,5
• päättyminen + 3vrk = ma 15.5.: 19 -”-, pH 5,5.
• seuraava mittaus +6 vrk = to 18.5, 3 mittauspistettä
• seuraavalla viikolla 19 pisteen mittaus

Lisäksi 15.5. mitattiin kolmesta mittauspisteestä, alkaliiteetti, alumiini, liukoinen ja kokonaisfosfori. Fosforipitoisuudet ovat laskeneet käsittelyn alusta 40 mikrogrammasta 5 mikrogrammaan litrassa. Alumiinipitoisuus on koholla: arvot ovat normaaliin verrattuna viisinkertaiset (keskimäärin 600 mikrogrammaa/l,), ja kolminkertaiset juoma-/talousvesisuositukseen verrattuna. Uimavesille ei ole alumiinipitoisuussuosituksia.

Alhaisesta pH:sta, koholla olevista alumiinipitoisuuksista  ja kylmästä vedestä huolimatta (11 astetta, 15.5.) järvi on todettu valvojan kanssa uintikelpoiseksi. Vesi ei aiheuta tavanomaisesta poikkeavia oireita, joten järvellä liikkumiskiellot poistetaan.

Alkuperäiset tutkimustulosraportit tulevat sivuille lähiaikoina.

Biojäteastioitten sijainti. Muut roskat eri astioihin ja säkkeihin.