Eilen 26.9. facebookissa raportoi JP Juuso kuolevista hauista (7 kpl), jotka he olivat havainneet kalastaessaan Litsalla ilmeisesti samana päivänä. Kuvien hauista ei ole saatu näytteitä, eikä niitä myöskään ilmeisesti lähetetty Eviraan. Saaristomeren sukeltajien pari kävi tänään etsimässä kahden kalastajavenekunnan kanssa vastaavia tapauksia, mutta ei niitä kumpikaan löytänyt, eläviä haukia kymmenittäin. Etsintä jatkuu huomenna ja viikonloppuna, jotta saisimme ilmiön laajuuden ja laadun selvitettyä. Viikonlopun la 23.9. tapahtumassa sukeltajat olivat myös järvessä lukuisia kertoja eivätkä havainneet mitään poikkeavaa. Aiemmin kesältäkään hoitokunnan tietoon ei ole tullut vastaavia tapauksia, mutta nyt hoitokunta kiittää Juusoa tarkkasilmäisestä ja tuikitärkeästä havainnosta.

Saaristomeren sukeltaja lähdössä etsimään zombie-haukia.

Asiantuntijat (mm. median haastattelemat ja hoitokunnan kontaktoimat) ympäri Suomea ovat tutkailleet JP Juuson kalakuvia tänään torstaina 27.9. Kuvista ei ole löytynyt sinänsä hälyttävää, vaan normaaleja tähän vuoden aikaan ilmeneviä kalatauteja. Epäilyissä ovat

1. vesihome, joka alkaa kasvaa limakalvon ja nahkan rikkoumista ja on tyypillistä ylitiheissä kalapopulaatioissa ja johtaa useasti kuolemaan
2. joku bakteeri- tai virustauti (“läikkätauti”) kuvissa näkyvän vesihomeen lisäksi. Hauella näistä esiintyy muutamia erilaisia ja osa niistä johtaa kuolemaan.

Huomattakoon, että epäilyt ovat vahvistamattomia, kun näytteitä ei ole. Mutta toivottavasti näytteitä siis saadaan. Paikasta ei ole vielä täyttä varmuutta – ongelma vaikuttaa järven mittakaavassa vielä paikalliselta. Tuuli on puhaltanut 22.-26.9 Littoisissa 0-8m/s lähes kokoajan idästä (kuvien kalat eivät ole enää vähään aikaan omin voimin uineet).

Mikä on sitten kaloja vaurioittanut?

• Havainto1: kalastajien keskusteluissa on käynyt ilmi, että hauet ovat jahdanneet ja purreet toisiaan. Vapautetuissa hauissa on näkynyt hampaiden jälkiä ja joitakin tapauksia on, jossa kalalta on purtu pyrstö tai eviä. Syyllisenä tällöin on todennäköismmin (isompi) lajikumppani.
• Havainto2: Hauet ovat ottaneet vieheisiin hyvin pitkin kesää. Kesällä keskusteltiin paikallislehdistössä monenkarvaisista pyydyksistä, joita Littoistenjärveltä on löytynyt, mutta pyyntivälinetilanne on muuttunut nopeasti parempaan. Hoitokunnan haastattelemat kalastajat osaavat hommansa ja päästävät kalat useimmiten väkäsettömistä koukuista vedessä.
• Harppuunakalastus: Harppuunakalastusta on kunnostuksen jälkeen harrastettu neljästi, mutta kalastus on kohdistunut lahnoihin, ei haukiin ja aiemmista pyynneistä on jo kuukausia.
• Tuulastus: Tuulastajat eivät ole olleet järvellä.
• Verkot: Järvellä on tehty tarkkailusuunnitelman mukaisia koekalastuksia kolmeen otteeseen syyskuussa, viimeksi 14.9., ja hauet on vapautettu. Loisia on havaittu, mutta ei muita mainittavia poikkeamia. Koekalastajat ovat ammattilaisia kalankäsittelyssä, mutta vauriot aina mahdollisia verkkokalastuksessa.
• Katiskat: Katiskapyynti ei ole järvellä sallittu, mutta mainittakoon tässä, koska osa vaurioista viittaa asiantuntijoiden mielestä pitkäaikaiseen kosketukseen metalliverkkoon.
• Linnut: Mahdollisia kalastajia ovat merimetso, merilokki ja merikotka. Merimetsoja on ollut muutama silloin tällöin, mutta niiden saaliskalat ovat muutaman korkeintaan muutaman sadan gramman painoisia. Merilokki esiintyy järvellä säännöllisesti sulanveden aikaan ja pistelee mielellään poskeen suurempiakin vaivaisia haukia, merikotka myös yleensä syyskuusta alkaen. Ja saaliista tietysti osa pääsee karkuun.
• Loiset: Koekalastajia haastateltaessa kaloissa oli näkynyt normaaleja loisia. Vahvimpana epäilyt kohdistuvat kidus- tai kalatäihin, joita Litsalla on esiintynyt, mutta vaurioiden laajuus antaa aihetta epäillä niiden roolia.

Kunnostukseen vauriot tuskin suoraan liittyvät, sillä vedenlaatu on ollut koko kesän parempi kuin vuosiin. Vedenarvot ovat olleet jo kuukausia varsin vakaita, eikä niissä ole mitään normaalista järvivedestä poikkeavaa. Haukia on paljon, mutta on niillä alustavien koekalastustulosten mukaan ruokaakin (= muita kaloja. Tänä kesänä on havaittu myös parin telkänpoikasen päätyneen hauen ruuaksi). Kalojen käyttäytymiseen veden kirkastuminen varmasti vaikuttaa parveuttamalla ja lisäämällä reviirikonflikteja.

Aiempia kalakuolemia Littoistenjärvellä

Arkistojen, osakkaiden ja emeritusprofessori Jouko Sarvalan muistin penkominen jatkuu, mutta tähän mennessä on löydetty seuraavia tapauksia ja havaintoja:

Kalakuolemia on Littoistenjärvessä ollut vuosikymmenten saatossa lukuisia, myös haukea koskevia. Ajoittaiset kalakuolemat olivat tavanomaisia jo 1900-luvun alussa, joten mistään uudesta ilmiöstä ei ole kysymys (Wahlberg, 1913). Huomattakoon, että syistä ei ole täyttä varmuutta.

• Haukien kiduksissa elävä sukkulamato  on järvessä yleinen ja se voi olla kookas mutta silti tuskin aiheuttaa kaloille suuria ongelmia, ainakin näin parasitologit ovat arvioineet (Littoistenjärvikirja, 1994).
• Lahnoja kuoli 1970 ilmeisesti kidustäin runsauden takia.
• 1975 särkiä kuoli läikkätautiin 2600 kg.
• Vuonna 1978 lahnoja ja haukia kuoli satoja kiloja ilmeisesti kidustäin ja kalatäin yhteisesiintymiseen.
• Syyskuussa 1987 haukia kuoli 200 kg, syyksi arveltiin sisäloisia ja bakteeri-infektiota.
• Marraskuussa 1988 tuhansittain särkiä tuppautui vesilaitoksen tulvakanavaan ja kuoli sinne
• Syksyllä 2016 toistui pikkukalojen tulvakanavakuolemaa (n. 8tn). Yksittäisiä kalakuolemia on silloin tällöin havaittu, mutta pohjaan kuolevia kaloja ei ole voitu nähdä.
• Toukokuun 2017 käsittelyn myötä kuoli yli 5tn kaloja sakan tukkiessa kidukset, 97% isoja lahnoja.

Normihauki 27.9.2017