Hoitokunta on ahkeroinut tilinpäätöksen ja ensi vuoden suunnitelmien kanssa. Tutkimustuloksia on talven mittaan tullut ja niitä aletaan nyt julkaista sivuilla.
Koekalastuksien tulokset valmistuivat vuoden vaihteessa. Oheisessa graafissa on kuvaus tuloksista, joista näkee kalaston olevan normaalilla tasolla kappaleina mitattuna. Koska isoja lahnoja ei ole saatu aiemmissa koekalastuksissa juurikaan, niin vuonna 2017 pyydettiin yksi verkkoyö riimuverkoilla, jonka tuloksena saatiin (peräti) neljä suurta lahnaa. Lisäksi suuria lahnoja havaittiin edelleen pitkin syksyä.
Aikasarja Littoistenjärven koekalastuksista: Jouko Sarvala, 2018.
Lehdistössä ja näilläkin sivuilla huomiota saanut ulkoisesti vaurioitunut vesihomeinen hauki sai seuraa kahdesta lahnasta, joista hitaasti matavan #2:n pyydysti JPJuuso 19.10. ja vikkelän #3:n harppuunoivat Saaristomeren sukeltajat 20.10. (kuvassa). Vähäinenkin vesihome erottuu kirkkaahkossa vedessä siis erinomaisen hyvin. Lahna #3:lla oli runsaasti hihnamatojaja vähän vesihometta ja runsaasti vesihomeitiöitä. Åbo Akademin Akvaattisen patobiologian laboratorion raportti on tutkimussivulla.
Lahna #3 ennen pyydystämistä ja välittömästi pyydystämisen jälkeen 20.10.2017. Kuva: Saaristomeren sukeltajat.
Lahna #2 diagnosoitiin Evirassa: Sillä havaittiin jonkin verran lahnan (särkikalojen) läikkätautia, jota järvessä on todettu esiintyneen aiemminkin. Kalassa oli ulkoisia vaurioita, joiden alkuperästä ei voida sanoa varmuudella mitään, mutta ne ovat mahdollisesti aiheuttaneet myös siinä esiintyneitä sisäisiä muutoksia, joita lahnoilla silloin tällöin esiintyy. Hoitokunta arvioi lahnaa riepotelleen ainakin hauen ja lisäksi jonkun nokkaniekan. Eviran raportti on sekin tutkimussivuilta saatavissa.
Lahna #2. Kuva: JPJuuso
Yhteenveto syksyn 2017 kalaston tilanteesta:
Kaikkiaan järvestä saatiin tutkittavaksi 1 hauki, jolla todettiin olevan vesihometta. Muita vesihomeisia haukia ei löydetty, mutta evistään vaurioituneita haukia sen sijaan pitkin vuotta.
Tutkittavaksi pyydystettyjen 2 lahnan lisäksi havaittiin 2 muuta haavoittunutta lahnaa, todennäköisimmin lintujen hyökkäysten jäljiltä. Toinen niistä nostettiin vedestä ja kompostoitiin, kun mitään muita oireita ei havaittu, ja toista ei saatu kiinni, vaikka sillä oli suuri vaurio pyrstön ja selkäevän välissä. Vesihomeen kaltaisia oireita ilmoitettiin nähdyn yhteensä 5 lahnassa ja yhdessä särjessä. Vesihomehavainnot tehtiin järven pohjoispäässä ja itärannalla Kuoviluodosta pohjoiseen.
Koekalastusten ja havaintojen perusteella voidaankin todeta, että järven kalasto on aiempia vuosia vastaavassa tilassa. Myös pientä kalaa (ns. nollikkaita) havaittiin runsaasti, joten kalojen lisääntyminen on onnistunut keväällä 2017. Kemiallisella käsittelyllä ei siten ole ollut havaittavaa vaikutusta kalastoon ensimmäisten viikkojen kalakuolemien lisäksi.
Järvelän uimaportaiden ahvenistoa syyskuussa 2017. Kuva: Mikko Rantanen, Saaristomeren sukeltajat ry
Seuranta jatkuu ympäristöluvan kalastontarkkailuohjelman mukaisesti tulevina vuosina. Järvellä kalastavia ja liikkuvia pyydetään ilmoittamaan poikkeavista havainnoistaan hoitokunnalle.