Valtakunnallisen leväseurannan tarkkailupisteillä havaittiin runsaasti siitepölyä, mutta ei havaittu sinilevää ma 24.6. Hiekkarannan ja Ristikallion uimarannoilta otettiin tiistaina 25.6. näytteet. Niiden perusteella veden hygieeninen laatu on varsin hyvä, joskin erilaisia sinileviä havaittiin vähän (laboratorianalyysit ovat tukimussivuilla). Muita leviä ei näytteistä määritetty, vaan se tehdään säännönmukaisen ja velvoitetarkkailun myötä. Koska sinilevätilanne voi muuttua paikallisesti muutamassa tunnissa, niin runsaaseen sinilevään ei sovi mennä uimaan. Littoislaiset sen kyllä tunnistavat, mutta muille hyvää ohjeistusta on niinikään JärviWikissä ja lisäksi on syytä seurata Liedon ja Kaarinan kunnan ilmoituksia uimarannoilla.

Neuvottelukunnan kokouksessa maanantaina päätettiin myös tilata reaaliaikainen sinilevämittari Turun ammattikorkeakoululta Pirtan rannan venelaituriin. Senkään lukemat eivät ole tarkkoja, eivätkä koske järven eri paikkoja, mutta suuntaa antavia kuitenkin.

Näille sivuille jatketaan tietojen päivittämistä tiedon kertyessä. Myös YLE:llä aktiivista seurantaa.

Mitä seuraavaksi?

Seuraa tilanteen kehittymistä näiltä sivuilta!

Seurantamittaukset jatkuvat suunnitellusti.

Järvisyyhyä on havaittu kesäkuun toisella viikolla ainakin Littoistenjärven hiekkarannan uimavedessä. Limakotiloa väli-isäntänään lisääntymiseen käyttävät lintujen imumadot kiinnittyvät hetkeksi ihmiseen ja aiheuttaa joillakin – lapsilla herkemmin kuin aikuisilla – allergisia reaktioita. Kuivaamisen karkealla pyyhkeellä tai huuhtelulla välittömästi uinnin jälkeen tiedetään ehkäisevän tai estävän oireita. Toukkien määrä on suurimmillaan aamulla ja kaislikoissa tai kasvillisuuden seassa rantavedessä, joissa kotiloita esiintyy paikoitellen runsaasti. Oireitten ilmetessä antihistamiini lievittää kutinaa ja hydrokortisonivoide lyhentää jonkin verran iho-oireiden kestoa (mukaellen Hannuksela, Duodecim, 15.1.2019).

Viimeinen hulevesitutkimusraportti osoittaa, että suurin osa järven valuma-vedestä tulee neljästä ojasta. Lisäksi yhdessä pisteessä on toistuvasti havaittu mitä ilmeisemmin viemärivuoto järveen. Toimenpiteet vuodon selvittämiseksi ja korjaamiseksi tulevat esille seuraavassa neuvottelukunnan kokouksessa kesäkuun lopulla.

Kiinalaisvieraita Littoisissa

Lauantaiaamuna 15.6.2019 Ristikallion rannasta Littoistenjärveltä saattoi yhyttää harvinaisia vieraita. Kuusi Yangtze-joen jokikomission edustajaa Kiinasta oli tutustumassa Littoistenjärven kunnostukseen, jonka vaiheita esitteli Turun yliopiston emeritusprofessori Jouko Sarvala. Vierailu oli osa Pyhäjärvi-instituutin vuodesta 2012 lähtien tekemää vesiensuojeluyhteistyötä Suomen ja Kiinan välillä. Kiinassa kaikille vesistöalueille on nimetty jokikomissio, joka vastaa vesien laadusta. Vesien rehevöityminen on Kiinassa akuutti ongelma, joka mm vaikeuttaa puhtaan juomaveden saantia. Kokemuksien vaihto toimivista kunnostusmenetelmistä hyödyttää molempia osapuolia, sillä vesiensuojeluongelmat ovat paljolti samanlaisia kaikkialla – vaikkakin kuormituspaineet ovat valtavan väestömäärän vuoksi Kiinassa paljon suurempia kuin Suomessa. Kuvassa kiinalaisryhmä sekä suomalaisedustajat, emeritusprofessori Jouko Sarvala ja Pyhäjärvi-instituutin tutkimuspäällikkö, dosentti Anne-Mari Ventelä, Littoistenjärven rannassa.

Ohessa päivitetty esitys Littoistenjärven tilasta. Nyt mukana myös viimeisimmän sedimenttitutkimuksen tulokset. Hyvät uutiset ovat, että käsittely onnistui jopa yli odotusten ja vaikeastiliukoista alumiiniin sitoutunutta fosforia on sekoittunut kolmenkymmenen sentin syvyyteen asti sedimentissä. Vanhimman tutkimuksen mukaan fosforia esiintyy runsaasti aina kuudenkymmenen senttimetrin syvyyteen asti sedimentissä, ja päällimmäisten kerrosten määrät ovat yhteviä viimeisimmän tutkimuksen kanssa.

LakeLittoistenjärviRemediation2019MVEJSAWJupsUpdate

Hoitokuntaa ovat talvella pitännet kiireisenä päättyneen hallituksen kärkihankkeen loppuraportointi ja -tilitykset sekä talven mittaan saatujen tutkimustulosten tulkinta. Vajaa kuukausi pitkäperjantaisen jäidenlähdön jälkeen rannoille ja pintaan alkoi nousta heikkokuntoista vesiruttoa, joka ilmeisesti on talvella kärsinyt vähäisestä pohjanläheisestä hapesta. Rannoille ajautuneen vesiruton keräämistä varten voi olla yhteydessä Kaarinan kaupungin viheraluemestari Tiina Rankiin tai Petri Pihlavaan, jotka kierrättävät siirtolavoja ja pystyvät jossain määrin auttamaan myös suurten määrien siirrossa ranta-alueilla. Pyyntöjä on kätevintä välittää sähköpostitse ja liittää mukaan kartta ja ohjeita lavaa varten.

Kuva: Antti Puhakka

Kuten aiemminkin on asiasta opastettu, elävän kasvuston silppumista tulee välttää, sillä se vain pahentaa ongelmaa. Massiivisia kasvustoja esiintyy keväisin ja syksyisin. Niistä korjataan talteen kuolleet ja rannoille ajautuvat kasvit, ja pidetään uimarantojen alueet puhtaana. Jo näillä tavoilla saadaan kerättyä kasvillisuuden mukana järvestä ravinteita vähitellen vähemmäksi. Littoistenjärvelle parhaiten soveltuvaa korjuumenetelmää selvitellään neuvottelukunnan ja SYKEn kanssa.

Kuva: Antti Puhakka

Tutkimussivuille on lisätty hankkeen loppuraportin lisäksi myös sedimenttianalyysin tulokset ja tulkintaa. Tulokset olivat odotettua paremmat: alumiiniin sitoutuneen fosforin määrä on kaksinkertaistunet (kuten pitikin) ja se sekoittunut sedimenttiin tasaisesti aina liki kolmenkymmenen sentin syvyyteen asti.

Kasviplanktonin kesän 2018 kuukausitilastot ovat myös valmistuneet ja näyttävät nekin varsin hyviltä – sinilevää esiintyi vain hyvin pienessä määrin keskikesällä. Runsas kasvusto käyttää vähän vapautuvan fosforin, joten sinileväkukintojen ennustetaan pysyvän vähäisenä/erittäin vähäisenä myös kesällä 2019. Lajisto vaihtelee kesän mittaan, mutta määrät pysyvät keskimäärin maltillisina.

Vesi edelleen kirkasta, hajutonta ja väritöntä. Jäätä on 30-40cm ja lähestulkoon läpeensä kohvaa. Happitilanne on parantunut runsaiden sateiden myötä. Klorofylliä on jo vedessä jonkin verran ja se ottaa vähäisenkin fosforin, jos sitä nyt yleensä sedimentistä on edes liuennut. Ravinteiden määrä on hyvin alhainen 19.2.2019 mittausten mukaan.

Littoistenjärven hoitokunta ei vastusta suoja-alueen poistamista, kunhan suojelun nykyinen hyvä taso säilytetään muilla tavoin. Lausunnossa tuodaan esille myös eräitä muita näkökohtia, jotka ovat tulleet esille ympäristön asukkaiden ja järven omistajien kanssa keskustellessa. Lausunto ja lausuntopyyntö ovat suunnitelma- ja lupasivulla.

Happitilanne on pysynyt suht’ vakaana, joka tarkoittaa, että eteläselän pohja on edelleen hapetonta, metrissä happea on hyvin. Tulokset tutkimussivulla.

Jäätä oli neljän mittauspisteen kohdalla 30-50cm ja kohvaa siitä oli 10-20 cm.

Vesi on kirkasta, väritöntä ja hajutonta.