Littoistenjärven osakaskuntien kokouskutsu julkaistiin Turun Sanomissa  6.6.2022:

Littoistenjärven Littoisten, Loukinaisten ja Vanhalinnan osakaskuntien vuosikokous pidetään tiistaina 21.6. klo 17:30  Oskarintalossa, h375, Oskarinkatu 4, Kaarina. Valtakirjojen tarkastus aloitetaan klo 17:00. Kokouksessa käsitellään osakaskuntien sääntöjen mukaan kokoukselle kuuluvat asiat ja esitetään päätettäväksi katiskapyynnin salliminen. Kokouksesta laadittu tarkistettu pöytäkirja tulee nähtäväksi kaupunkikehityspalveluiden toimistoon /Sami Kääriäinen.

Sameuslukutulosten uudelleentarkastus

Jouko Sarvala huomasi edellisten säännönmukaisten vedenlaadun seurantatulosten näyttävän merkillisen korkeita sameuslukuja, vaikka silmämääräisesti vesi oli kohtalaisen kirkasta. Korjatut tulokset ovat nyt tutkimussivulla – uudelleen mitattu tulos FNU = 1.9 vastaa näköhavaintoa varsin hyvin.

Suomessa vesistöjen sameusluvut voi luokitella esim näin:

• alle 1 FTU, kirkasta
• 1–5 FTU, lievästi sameaa (ei erotu paljain silmin)
• 5–10 FTU, sameahko vesi

Sadan kieppeille sameus nousee esim. tulvivassa Aurajoessa.

Tulosyksikkö FTU (Formazine Turbidity Unit) on suunnilleen yksi yhteen FNU:n (Formazine Nephelometric Unit) kanssa. Nefelometrinen mittaus on vähemmän herkkä valon absorption mittavirheelle värillisessä nesteessä. Se mittaa sivulle sironneen valon määrää, kun taas standardin (ISO 7027) perusteena oleva FTU mittaa siroamisen jälkeen nesteen läpäisseen valon määrää. Veden sameus vaihtelee myös syvyyksittäin, ja siksi se mitataan näytteistä, kun taas näkösyvyys vilkaistaan pinnalta alaspäin.

Sinilevää vieläkin hyvin vähän

Sinilevää on hyvin vähän, ja sinilevämyrkkyjen on esiintynyt tuskin mitattavissa määrin:

11.5.2022
A_Saarten taus: below 0.2 µg/L
B_Koilliselkä: below 0.2 µg/L
C_Luoteisselkä: below 0.2 µg/L
A’_Hiekkaranta: below 0.2 µg/L
D’_Ristikallion Uimaranta: below 0.2 µg/L

24.5.2022
A_Saarten taus: below 0.2 µg/L
B_Koilliselkä: below 0.2 µg/L
C_Luoteisselkä: below 0.2 µg/L
A’_Hiekkaranta: below 0.2 µg/L
D’_Ristikallion Uimaranta: below 0.2 µg/L

9.6.2022
A_Saarten taus: 0.4 µg/L
B_Koilliselkä: 0.55 µg/L
C_Luoteisselkä: 0.7 µg/L
A’_Hiekkaranta:0.51 µg/L
D’_Ristikallion Uimaranta: 0.25 µg/L

Viileä kevät on pitänyt vedenlaadun kohtalaisen hyvänä. Typpeä oli jäiden lähdön jälkeen runsaasti, mutta fosforitasot varsin maltilliset. Silmämääräisesti tarkastellen vesiruttoa on ajautunut rannoille vain vähäisessä määrin. Neuvottelukunta on sopinut irtoavan vesikasvillisuuden keräämisestä, mikäli sitä alkaa ilmaantua suuremmissa määrin.

Kevään aikana uimarannoille on tuotu uutta hiekkaa, niin Lidolle kuin Ristikallin rannallekin. Lidolla on uusi kioski kesävieraita varten. Sinilevän määrää mittaava laitteisto on taas käynnissä ja lähes reaaliaikaisen tilanteen näet tästä linkistä! Säännönmukaisen vedenlaatuseurannan näytteistä neuvottelukunta on sopinut Turun ylilopiston biotekniikan tekevän levän myrkyllisyydestä. Ne raportoidaan ainakin näillä sivuilla parin viikon välein uimakaudella. Hoitokunta puolestaan kaavailee täydentävänsä kenttämittauksia kerran-pari viikossa.

Järvellä piipahti kevätmuuton aikana pari harvinaisuutta: mustakaulauikku ilmeisesti ensi vierailulla ja mustatiirakin muutaman vuoden tauon jälkeen.

Mustatiira Litsalla 20.5 2015

Viime kesänä Littoistenjärven vesi oli pitkästä aikaa sameaa. Kesällä rannoille ajautui myös runsaasti vesikasvillisuutta keväällä ja vielä pitkin kesääkin, pääasiassa vesiruttoa. Kasvillisuus harveni ulappa-alueilla ja tähän nyt arvellaan olevan muutama syy: jäätalvi tukahduttaa kasvustoa, joka jäidenlähdön jälkeen ajautuu rannoille. Kuuma alkukesä ja samea kesä huonontavat uposkasvien kasvuolosuhteita. Tämä selittänee kesällä pohjasta kirvonnutta uposkasvillisuutta.

Kun uposkasvillisuus vähenee, jää vastaavasti kasviplanktonille enemmän ravinteita. Ensimmäisenä lähtivät kasvuun sinilevät – kuten viimevuosina – kun ravinteista ei ole pulaa. Sinilevien kukinnan loputtua tilalle tulivat runsain mitoin panssarilevät ja sitten myös piilevät ja viherlevät toisen sinileväkukinnon kanssa. Syksy sujuikin sitten aika mukavissa merkeissä (datat ovat tutkimussivuilla).

Neuvottelukunnan kokouksessa professori emeritus Jouko Sarvala esitteli eläinplanktonin mittaustuloksia viime kesältä. Ilahduttavasti eläinplanktonin määrä on kasvussa, mutta se koostuu enimmäkseen lajeista, jotka eivät laidunna kasviplanktonilla.

Eläinplanktonin populaatiot ovat runsaimmillaan keväällä ja uudelleen syksyllä. Tämä viittaa vahvasti siihen, että Litsan runsas kevätkutuinen kalasto tuottaa runsaasti poikasia, jotka käyttävät ravinnokseen eläinplanktonin alku- ja keskikesällä. Näitä pikkusinttejä on käytännössä mahdoton pyytää. Niiden vähentäminen on tehokkainta vähentämällä kutukypsiä kaloja jo syksyllä.

Siksipä hoitokunta puntaroi vakavasti ensi syksylle hoitokalastustalkoita. Stoltin Timon ja Askalan Ainon työryhmä pohtii myös katiskakalastuksen sallimista ja kalojen kierrätystä hyötykäyttöön tänä keväänä.

Järvellä on ollut koko talven poikkeuksellisen paksu jääpeite. Koska Lions-club Littoinen arvuuttaa jäänpaksuuden 15.3. perinteiseen tapaan, emme vielä paljasta omia mittaustuloksiamme. Happitilanne on parantunut välttävästä, vesi kirkasta ja hajutonta.

Pari viikkoa sitten teräsjäätä oli vielä suurin osa jään paksuudesta, mutta nyt sunnuntaina jää oli läpeensä kohvaa (60-70cm). Kierto on alkamassa: pohjassa on yli neljäasteista ja heti jään alla jo kolme asteista vettä. Jos sää jatkuu lämpimänä, niin viikon, korkeintaan parin päästä jäälle ei ole asiaa ilman naskaleita, köyttä ja/tai pelastuspukua. Ja kuten aina muistutamme, jokainen liikkuu jäällä omalla vastuullaan.

Littoistenjärvellä kävijöitä hemmoteltiin jäiden tultua  mahtavilla luisteluolosuhteilla. Joulukuun pakkaskauden ansiosta teräsjää vahveni nopeasti, mutta silti virtauskehittimien ja ojansuiden lähistöllä oli pitkään heikkoja jäitä. Lähes kaikki avannot ovat tätä kirjoitettaessa asiallisesti merkittyjä; merkitsemättä jättäminenhän voidaan tulkita vaaran aiheuttamiseksi. Se ei kuitenkaan poista jäälläkulkijan omaa vastuuta valppauteen ja varovaisuuteen.

Joulun jälkeen järvellä oli parhaimmillaan baanat luistelijoille, hiihtäjille ja käveilijöille. Luistelijoiden ja hiihtäjien kiirtosuunnaksi näyttää vakiintuneen vastapäivä, mutta kyllähän Littoistenjärvelle mahtuvat kaikki kulkivatpa mihin suuntaan tahansa, maastopyörillä tai koiravaljakoilla tai leijalaudoilla, muut pitää ottaa huomioon. Muutamana päivänä järvellä onkin jo hanki kantanut, ja vapaasti siellä pääsee kulkemaan (varovaisuus muistaen).

Ja miten kävi hiekkarannan ojan pikkukalojen marraskuussa? Miksi niitä siellä oli, spekuloidaan tässä  (https://www.ts.fi/uutiset/5493926/Littoistenjarven+pikkukalat+kokoontuvat+syksyisin+ojaan+kutuharjoitusten+merkeissa++ilonpito+voi+jatkua+viikkokausia). Hoitokunta on taipuvaineen uskomaan kalojen hakeutuneen suojaan saalistajia – nyt kun kasvillisuus on vähentynyt, piilopaikkoja on vähemmän. Niin tai näin, olisivat varmaan jäätyneet sinne ojaan, jos kalastalousalueen kalastajat eivät olisi peräkärryllistä hakeneet.

Neuvottelukunta teetti kasvillisuuskartoituksen tänäkin vuonna ja tulokset ovat nähtävillä tulossivuilla. Lajisto pysyi pääpiirteissään ennallaan, mutta kartoitus vahvisti sen mikä näkyi helteiden jälkeen järvelläkin: Vesirutto (elodea) kirposi pohjasta ja ajautui rannoille suurissa määrin. Oliko syynä lämmin vesi vai veden sameus, siitä ei ole varmuutta. Erikoinen ilmiö kuitenkin. Karvalehteä esiintyi aiempia vuosia enemmän.

Lahna on Litsan lohi, seassa särkiä.

Syksyllä moni on ollut yhteydessä hoitokuntaan ja kuntiin ojissa parveilevista pikkukaloista. Ilmiö on normaali ja siihen perustuu myös Litsalle räätälöity hoitokalastussuunnitelma. Siellä on enimmäkseen pientä särkeä ja lahnaa, jokunen ahvenkin ja onpa joku väittänyt nähneensä salakan/allikkosalakankin. Hoitokunta vei Hiekkarannan ojaan tilapäisen verkon, jotta halukkaat voivat haavia Litsasta lähiruokaa – ei maksa mitään. Verkko poistetaan keskiviikkona 17.11., jonka jälkeen kalojen pyydystäminen on ehkä astetta vaativampaa. Paikka allaolevassa kartassa hiusristikosta järveen päin.

Kesän mittaustulokset (11.5. – 13.10.2021) osoittavat myrkyllisten sinilevien esiintymisen Littoistenjärvessä jääneen parin viikon mittaiseksi jaksoksi juhannuksen ympärillä.

Myrkyllisen sinilevän (=maksamyrkyt) määrä Littoistenjärvessä 2021

Sinilevien määrää järvivedessä mitattiin jatkuvatoimisella optisella mittarilla Pirtan laiturilta. Allaolevassa kuvassa ei näy myrkyllinen sinileväkukinta, sillä mittari saatiin toimintakuntoon juhannuksen jälkeen. Elokuun sinileväesiintymä on havaittavissa myös syanotoksiin kuvassa yllä, mutta syyskuun piikit antavat aihetta epäillä joko hyvin paikallista kukintaa tai mittarin näyttäneen väärin. Loppusyksyn piikit reaaliaikaisen mittauksen levämäärässä ovat tuttuja myös aiemmilta vuosilta.

Sinilevien määrä Littoistenjärvessä 2021 jatkuvatoimisella optisella mittarilla seurattuna.

Kolmas tapa arvoida levän esiintymistä Litsassa on katsoa Suomen ympäristökeskuksen satelliittikuvia, jotka osuvat pari kertaa viikossa Litsan kohdalle. Tuossa linkin esimerkkikuvassa (sulje ensin ponnahdusikkuna) syyskuun 27. pv Littoistenjärvi ja Kakskerranjärvi erottuvat edukseen muusta Varsinais-Suomen rannikkoalueesta, jossa huuhtoumat pelloilta ja leväkukinnot näkyvät selvästi. Satelliiteista on apua pilvettömällä säällä, joskaan ilmakuvista ei pysty toistaiseksi päättelemään luotettavasti, mitä levää järvessä esiintyy.

Basillit saivat kyytiä Ristikallionkin rannalta elokuun lopussa (ks. tutkimussivulta 31.8. päivitys). Sen jälkeen vesi on jatkanut kirkastumistaan. Järvellä käy nyt aika kuhina, kun kesän satoa pistellään poskeen.

Littoistenjärven hoitokunta esittelee Litsan virkistyskäytön muutoksia ensi viikolla Lahdessa vesistökunnostuspäivillä etäyhteydellä. Esityksen runko ilman kuvia on ladattavissa tästä linkistä: LakeLittoistenjärviRemediation2021LahtiDeliveredJups

Liedon terveystarkastajan ottamien näytteiden mukaan Litsan uimarannat täyttävät vedenlaatuvaatimukset lukuunottamatta tunsasta enterokokkien määrää Ristikallion rannalla. Ristikallion ranta ei siis täyttänyt näytteenottohetkellä uimavedelle asetettuja vaatimuksia. Yleensä enterokokkipitoisuudet laskevat nopeasti. Niiden runsastuminen loppukesästä on ollut Litsalla jokavuotinen ilmiö, jonka syy on epäselvä – tänä vuonna ne ajoittuvat samaan aikaan runsaiden sateiden kanssa, joka voisi viitata huuhtoumaan maalta. Havainto antaa aihetta tarkkaavaisuuteen Ristikallion rannalla. Mittaustulokset ovat näkyvillä uimarannoilla ja myös tutkimussivuillamme, mutta tältä ne Ristikallion rannalla näyttivät (hälytysraja-arvo on max 400 MPN/100ml)

• Näyte Ristikallion uimaranta 17.8.2021: 1600 MPN/100ml
• Näyte Ristikallion uimaranta 19.8.2021: 1300 MPN/100ml
• Näyte Ristikallion uimaranta 23.8.2021: 460 MPN/100ml

Kuten lähes reaaliaikainen seuranta tästä linkistä näyttää, vedessä on ollut sinilevää maltillisesti. Myrkyllisiä sinilevälajeja ei havaittu terveystarkastajan aistinvaraisessa tarkastelussa. Leväkukinnot näkyvät veden sameutena, mutta lajien tarkempi määrittäminen tehdään vasta talvella kesän aikana otetuista vesinäytteistä.

Myrkyllistä sinilevää ei ole havaittu Littoistenjärvessä kuukauteen.Sinilevän määrän näet tästä linkistä lähes reaaliajassa.