Littoistenjärveen ja sen ympäristöön liittyviä aloitteita on parhaillaan käsittelyssä Kaarinan ja Liedon toimielimissä.

1. Valtuustoaloite merialueen ja Littoistenjärven tilan ennallistamiseksi

2. Kuntalaisaloite: Järvelän kosteikkoalueen suojeleminen

Suomen luonnonsuojeluliiton Kaarinan yhdistys ry on lähettänyt 26.9.2022 kuntalaisaloitteen Järvelän kosteikkoalueen suojelemiseksi. Aloitteessa on mainittu että Turun lintutieteellinen yhdistys, Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri sekä Luonto-Liiton Varsinais-Suomen piiri tukevat aloitetta.

Kaarinan Ympäristölautakunnan 11.6.2024 vastaus KNA/1664/11.00.05/2022 kuntalaisaloitteeseen: “Aloitteen johdosta päätettiin alkaa valmistelemaan kolmen kaupungin yhteistä isoa suojelualuetta, jolla olisi samat suojelumääräykset. Kaarinan, Liedon ja Turun kaupunkien ympäristönsuojelut toteuttivat luontoselvityksiä kosteikoilla ja sen lähimetsissä. Selvityksiä on tehty liito-oravista, viitasammakoista, luontotyypeistä, soveltuvuudesta Metso-alueeksi, käävistä sekä sammaleista. Lisäksi kosteikolla tehtiin linnustoselvitys Varsinais-Suomen Helmikunnat II- hankkeen puitteissa.

Aloite koski noin 27 hehtaarin aluetta, mutta nyt selvitetty mahdollinen suojelualueen kokonaispinta-ala voisi olla n. 61 ha, joista Kaarinan puolella noin 23,5 ha.

Selvitysten mukaan kosteikolla esiintyy viitasammakoita ja kosteikkoa ympäröivissä metsissä on Metso-suojeluohjelmaan soveltuvia, eli luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä metsiä. Myös Turun ja Liedon kaupungin metsissä on Metso-suojeluohjelmaan soveltuvia metsiä. Kääpien osalta selvityksessä havaittiin kaksi uhanalaista kääpää, vanhan metsän indikaattorilajeja sekä alueellisesti uhanalaisia kääpiä. Uhanalaisia sammalia löytyi yksi laji. Selvitysalueen metsissä on liito-oravan ydinalueita, joista osa on asuttuja ja osa asumattomia. Linnuston osalta voidaan todeta, että vuonna 2023 kosteikon lintuparimäärä oli historian korkein (510 paria) ja pesiviä lintulajeja oli 30 kappaletta. Osa kosteikolla havaituista lintulajeista luokitellaan uhanalaisiksi, minkä lisäksi kosteikolla piipahtaa ja pesii myös EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja. Muissa selvityksissä kosteikolla on havaittu mm. idänkirsikorentoa, joka on EU:n luontodirektiivin IV (a)-liitteen laji, eli sen lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää- tai heikentää. Kosteikolta on löydetty myös tieteelle uusi kärpäslaji, joka nimettiin Kaarinan nimikkokärpäseksi, Megaselia kaarinaensis.

Vuoden 2023 luontoselvityksissä tuodaan esiin, että koko selvitysalueen muodostamista suojelualueeksi suositellaan ja tärkeintä on selvitysalueen luoma kokonaisuus. Huomiona lisäksi, että Liedon puolella alue yhdistyisi vielä yksityiseen luonnonsuojelualueeseen, jolloin muodostuvasta luonnonsuojelualueesta tulisi hieno iso kokonaisuus.

Suojelualueen toteuttamista selvitetään parhaillaan osallistuvissa kaupungeissa. Ennen lopullisia suojelualuerajaus- ja suojelumääräysehdotuksia keskustellaan asiasta alustavasti paikallisen ELY- keskuksen kanssa. Asia etenee lautakuntakäsittelyyn mahdollisesti vielä vuoden 2024 aikana.”

Eurofins Ahma verkkokoekalasti 30.7.-2.8.2024 Littoistenjärvellä neuvottelukunnan toimeksiannosta. Raportin (Littoistenjarven_verkkokoekalastukset_2024_29102024)  Kuvassa näkyy koekalastusten saaliit sekä ennen että jälkeen kemikaalikunnostuksen.

Littoistenjärven verkkokoekalastusten yksikkösaalis (g/verkkoyö) vuosina 2012 – 2024. Lähde: Eurofins Ahma, 2024

Raportin mukaan:

“Koekalastuksen saaliissa valtalajina esiintyi ahven, joka on mahdollisesti jonkin verran hyötynyt kemiallisen kunnostuksen seurauksena kirkastuneesta vedestä (mm. Radke & Gaupisch 2005). Vuonna 2024 ahvenen biomassaosuus oli noin kaksinkertainen särkeen nähden. Myös särkeä saatiin kohtalaisia määriä, mutta pieniä alle 10 cm yksilöitä ei juurikaan esiintynyt. Särkien keskipaino saaliissa olikin aiempia vuosia suurempi ja kookkaimmat yksilöt olivat noin 30 cm mittaisia. Särkikalojen biomassaosuus oli noin 32 %, mikä oli hieman vähemmän kuin MVh -tyypin vertailujärvissä eli erinomaisella tasolla.”

“Ekologisen tilan luokittelun kalastomuuttujista lukumääräinen yksikkösaalis oli vertailujärvien tasolla (MVh, matalat vähähumuksiset järvet) eli arvosanana erinomainen (Aroviita ym. 2019). Vuonna 2024 lukumääräinen yksikkösaalis olikin hieman pienempi kuin edeltävinä vuosina keskimäärin. Biomassayksikkösaalis oli selvästi vertailutilaa suurempi ja sai ekologisen tilan asteikolla edelleen huonon arvosanan.”

“biomassasta merkittävä osuus koostui petokaloista, mikä voi hidastaa vesistön rehevöitymistä ravintoketjuvaikutusten (Top- Down) kautta. Biomassayksikkösaalis ei ole ollut viime vuosina kasvusuunnassa ja kemikaalikunnostuksen jälkeen se ei ole myöskään vaihdellut yhtä voimakkaasti kuin sitä edeltävinä vuosina. Petokalojen määrä vaikuttaisi olevan Littoistenjärvessä hyvällä tasolla….Ahvenen biomassasta noin 67 % koostui pedoiksi luokiteltavista ≥15 cm mittaisista yksilöistä.” 

Elokuussa Aava Luontoselvitys Oy:n sukeltajat kävivät jälleen keräämässä näytteitä uposkasvillisuudesta Littoistenjärvellä. Kuvasta alla näkyy kuinka kasvillisuuden määrä on kasvanut huimasti. Vuonna 2023 alkoi kasvillisuus runsastua reilusti ja runsastuminen jatkui tänä vuonna. Esimerkiksi vesiruton määrä nelinkertaistui viime vuodesta ja karvalehteä oli kolminkertainen määrä (tarkemmat tulokset löytyvät excelistä: Littoistenjärven kasvillisuusseuranta 2024).

Uposkasvien biomassamittausten tulokset 2015-2024. Lähde: Aava Luontoselvitys Oy, Littoistenjärven kasvillisuusseuranta 2024

Jo keväällä irronnutta vesiruttoa kellui järvellä suurina lauttoina, ja sen runsaudesta tulikin useita ilmoituksia niin hoitokunnalle kuin Liedon ja Kaarinan ympäristötoimiin pitkin kesää.  Rantaparturit kutsuttiin apuun keräämään sitä huhti-toukokuussa viitenä päivänä ja vielä kerran syyskuussa.

Silti väistämättä talven tullen järven pohjaan kertyy runsaasti kuollutta kasvillisuutta. Tämä biomassan hajoaminen lisää ravinteiden määrää vedessä, mikä voi osaltaan kiihdyttää järven rehevöitymistä tulevina kasvukausina. Lisääntyneet ravinteet voivat luoda suotuisat olosuhteet niin vesirutolle kuin sinileville, jotka molemmat osaavat tehokkaasti hyödyntää lisääntyneitä ravinteita vedessä.

Vesiruttojen massaesiintymät toistuvat noin 5–6 vuoden sykleissä (vieraslajit.fi). Sen on havaittu aloittavan kasvun jo huhtikuussa viisiasteisessa vedessä ennen kotoperäisiä lajeja. Vesirutto kasvaa pohjalla ja muodostaa tiheitä kasvustoja vähentäen veden valonläpäisyä. Tämä voi estää syanobakteerien (=sinilevien) kasvua, koska valon määrä, erityisesti syvemmällä vedessä, on keskeinen rajoittava tekijä fotosynteesiä tekeville organismeille, kuten syanobakteereille. Vesirutolla on myös allelopaattisia ominaisuuksia eli se kykenee tuottamaan yhdisteitä, jotka estävät useiden epifyyttisten levien ja syanobakteerien kasvua. (https://www.vesi.fi/vesistokunnostuksen-kuukauden-luku/kanadanvesirutto-voi-kasvaa-jo-huhtikuulla-alle-5-asteisessa-vedessa/).

Kaiken kaikkiaan vesiruton ja syanobakteerien välinen suhde on dynaaminen ja riippuu ympäristöolosuhteista. Vesirutto voi rajoittaa syanobakteerien kasvua kilpailemalla ravinteista, varjostamalla ja erittämällä allelopaattisia yhdisteitä. Toisaalta vesiruton hajoaminen voi lisätä ravinteiden saatavuutta vedessä, mikä saattaa edistää syanobakteerien runsastumista.

Kesän uimakausi on päättynyt ja samoin myös sinilevämittaus on jäänyt tauolle. Suomessa sinileväkukintoja havaittiin tänä vuonna erityisesti avomerialueilla ja rannikoilla, sisävesillä sinilevätilanne oli vaihteleva (https://www.sttinfo.fi/tiedote/70452775). Alla kuvassa näkyy tämän vuoden sinilevien määrät (mg/l) Littoistenjärvessä. Punaisella määrät olivat parin viikon ajan (28.6-10.7.). Muulloin sinilevien määrä on pysynyt aisoissa.

Syksyä kohti vesi on kirkastunut ja elokuun lopussa tehdyissä mittauksisa näkösyvyys oli pohjaan saakka (2.6 metriä). Nyt lokakuun alussa veden lämpötila  on noin 11 asteen tienoilla.

Osakaskuntien kokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden hoitokunnalle. Kokous päätti:

1. Käynnistää Littoistenjärven kunnostuksen valmistelun alkuselvittelyt välittömästi.
2. Selvittää vaihtoehdot lisärahoituksen keräämiseksi.
3. Osallistua tarpeen mukaan kasvillisuuden keruun kustannuksiin heti 2024 ja vuonna 2025.

Kokouksen jälkeen uusi hoitokunta kokoontui.

Rantaparturit Oy korjaa ajelehtivaa vesikasvillisuutta kuluvalla viikolla. Ilmathan ovat mitä parhaimmat ja uimaankin edelleen pääsee.

Vedenlaatu on pysytellyt jo useamman viikon hyvänä; ei ole sinilevää eikä ilmeisesti muitakaan bakteereja uimavesiselosteen mukaan. Mutta kasvillisuutta on enemmän kuin riittävästi – elodeaa, ruskoärviää ja erilaisia partoja – ja se vaikeuttaa kalastusta, uimista ja vesillä liikkumista yleensä. No, ainakin kasveja syövillä vesilinnuilla on nyt herkkupäivä

Pikkunokikanoja opetetaan elodealle

vaikka melojilla onkin sitten vaikeampaa:

Ensin pitää päästä vesille että voi tehdä eskimokäännöksen (video Markus Mattsson)

Uimarannoilta kasvillisuutta on kauhottu pois koneella. Hoitokunta harkitsee kelluvan kasvuston korjuuttamista muualtakin. Hyvä uutinen on se, että lammikkia ei tänäkään vuonna löydetty Litsasta.

Koekalastukset tehty, kasvillisuuskartoitus tehty ja luontotyyppien inventointi käynnissä.

Eurofins Ahma koekalasti Littoistenjärvellä 30.7-2.8 muutaman vuoden tauon jälkeen. Tuloksia tulee syksyn mittaan. Myös Aava Luontoselvitys on tekemässä kasvillisuuskartoituta lähiaikoina viimevuotiseen tapaan ja työssä käytetään konevoimaa. Mainittakoon vielä, että ELY-keskus inventoi Littoistenjärven ympäristön luontotyyppejä.

Osakkaiden kokous tulossa

Littoistenjärven osakaskuntien osakkaat kokoontuvat tiistaina 4.9.2024 klo 18, alkaen 17:30 vuosikokoukseen (paikka ilmoitetaan lähiaikoina), jossa on sääntömääräisten asioiden lisäksi pohdittavana toimet kasvillisuuden korjuulle, valmistautuminen uusintakäsittelyyn ja niiden rahoitus. Lisäksi kokouksessa valitaan Littoistenjärven hoitokunnalle jäsenet ja puheenjohtaja.

Sinilevä tuli ja kuoli massoittain

Tämän kesän sinileväesiintymä herätti paljon huomiota lehdistössä: viimeksi tänään HeSa uutisoi pääutisenaan Littoistenjärvestä (vain tilaajille netin Luonto-osiossa (https://www.hs.fi/alueet/art-2000010549712.html), mutta näköislehdessäkin etusivulla).

Kesän sinilevän runsastuminen on alkanut tänä vuonna Suomessa poikkeuksellisen aikaisin.

HeSa 17.7.2024

Sinileväbarometri näyttää ilmiön erityisyyden eritysesti merialueella: https://www.jarviwiki.fi/wiki/Sinileväbarometri. Litsa on viimevuosina vertautunut paremmin merialueen kuin sisävesien sinilevätilanteeseen. Viime vuosi oli siitä hyvä esimerkki, jolloin sinilevä ilmestyi vasta syksyn keskimääräisen huipun aikaan elokuussa ja ennuste on voimassa tällekin vuodelle.

Lähde: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/Sinilevätilanne

Tilanne Litsalla on tänään kaksijakoinen. Järveltä tulleiden raporttien mukaan sinilevä on nyt kuollut, noussut pintaan ja muodostanut lauttoja etelä- ja itärannalle. Kuolleesta sinilevästä erittyy maksamyrkkyjä, joten levälauttaan ei pidä mennä uimaan, käyttää jne. Toisaalla järvessä vesi on kristallinkirkasta, eikä levää esiinny lainkaan. 

Tulevista hoitotoimista

Viikon aikana ilmestyneissä lehtijutuissa tuodaan esille käsittelyn uusimisen suunnittelun aloittaminen. Jos ja kun osakaskuntien kokous päättää syyskuussa aloittaa suunnittelun, käsittely on toteutettavissa viimeaikaisten kokemusten perusteella noin neljän vuoden päästä – edellyttäen, että rahoitus järjestyy. Huomattakoon, että suunnittelu ei tarkoita välttämättä samanlaista käsittelyä kuin viimeksi, jota ennen järven kasvillisuus oli käytännössä kuollut rantavyöhykkeen syvän puolelta. Nyt kasvillisuutta on runsaasti – se pitää järven enimmäkseen uimakelpoisena ja veden kirkkkaana – kemiallisen käsittelyn tehokkuudesta runsaan kasvillisuuden olosuhteissa on niukahkosti tietoa. Järven sedimentin ja ilmalaskeuman fosforin vähentäminen  edellyttää nimenomaan vilkkaasti kasvavaa ja ravinteita käyttävää kasvustoa, joka köyhdyttää pitkällä aikavälillä järven kasvuolosuhteita kohti karumpaa tilaa. Lisäksi tarvittaneen käsittelyjä esim kymmenen vuoden välein, joilla osa fosforista saadaan jatkossakin sidottua pysyvämmin sedimenttiin puhumattakaan hoitokalastuksesta, jolla korjataan ravintoverkossa olevaa eläinplanktonin kokoista reikää.

Sinilevätilanne näyttäisi helpottaneen, ainakin mittarin perusteella. Sinilevämittarin akku pääsi tyhjäksi ja mittaaminen katkesi hetkeksi. Uimaveden mikrobiologinen laatu oli 10.7. Järvelässä muuten erinomainen, mutta vielä silloin sinilevää oli sielläkin runsaasti. Uimaan pyrkivien on siis syytä arvioida tilanne silmämääräisesti paikan päällä ennen pulahtamista.

Litsa uutisissa: Kaarina-lehdessä julkaistiin 9.7. Julian Rauhaniemen paikan päällä tekemä juttu järven nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. MTV:n uutisissa oli Litsasta juttua 6.7. lauantaina ja sen otsikkoon liittyvänä muistutuksena todettakoon, että jo kaksi viikkoa puhdistuksen jälkeen toukokuussa 2017 ihmeteltiin järven samenemista “Kemikaaleilla puhdistetun Littoistenjärven vesi samentunut” (MTV, 29.5.2017) ja ennustettiin kunnostuksen tulosten jäävän lyhtyaikaiseksi – no seitsemän vuotta on mennyt varsin mainiosti: Kesät 2022 ja 2023 olivat pitkässä katsannossa 90-luvun alun parhaiden vuosien tasoa – kiitos käsittelyn ja valuma-alueella tehtyjen pitkä-aikaisten yhteisten hoitotoimien.

Sinilevää on esiintynyt runsaasti kesällä viikon-parin ajan ja syksyllä pitempään tutkitusti jo yli sata vuotta sitten 1909-1912, siis ennen elintarviketeollisuuden laajentumista. Järven tila heikkeni 1920-luvulla parantuakseen taas aina 1990-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen tila hiipui kohti 2015 pohjanoteerausta. Viimeisen kunnostuksen myötä on kuitenkin päästy perille järven kuntoon vaikuttavista prosesseista aivan uudella tavalla.

Jutuissa mainituista kävijämääristä sen verran, että hoitokunta arvioi Littoistenjärvellä käyntimäärien olevan nykyään ennemmin sadoissa kuin kymmenissä tuhansissa. Jo yksin Järvelässä on toistasataatuhatta saunojaa, sen päälle tulee Lidon ja Ristikallion kävijät, Kuoviluodon, Hamppukallion ja yksityisrantojen pulaajat ja vielä järvellä suppaajat, melojat, kalastajat ja yksi purjelautailija. Talviurheilun kulta-aikaan parhaina talvipäivinä hiihtäjiä, luistelijoita ja kävelijöitä oli tuhansia, pilkkijöitäkin ajoittain kymmeniä.

Virkistyskäytön lisääntyminen lisää vesistön ravinne- ja kemiallista kuormaa. Lisäyksen suuruutta ei ole arvioitu. Antaisiko tämänkesäinen sinilevätilanne aihetta alkaa kerätä rahastoa järven hyvän tilan säilyttämiseksi jatkossakin. Olisikohan siihen järven käyttäjilläkin halua osallistua?

Kesäkuun lopun helteet nostivat sinilevien määrää ja tällä hetkellä järvessä uiminen ei ole suotavaa. Runsastunut kasvillisuuskaan ei ole pystynyt pidättelemään sinilevien yleistymistä. Aiemmin pintaan noussutta kasvillisuutta nevuottelukunta keruutti pariin otteeseen pois itärannalta, mutta se ei näissä olosuhteissa ole riittänyt. Tihentynyt kasvillisuus, lämmin vesi ja tyyni ilma vapauttavat fosforin pohjasta veteen syanobakteerien käyttöön.

Itärannan kasvustoa 1.7.2024. Kuva: Ella Kiviniemi.

Tehokkaallakaan hoitokalastuksella ei enää ehdi tilannetta korjata, eikä se olisi mahdollistakaan tiheässä kasvustossa – eikä siihen ole saatu varojakaan.

Hoitokunta on selvittänyt niiton mahdollisuutta aiemmin ja se näyttäisi alustavasti toimivalta toimenpiteeltä sekä fosforin vähittäisessä poistamisessa että hoitokalastuksen mahdollistavana toimenpiteenä. Kasvillisuutta on kuitenkin tonneittain ja koneellinen niitto edellyttää ympäristöviranomaisen lupaa ja kokoamis-valutusalueen, ettei vettä tarvitsisi turhaan kuljetella.