Sinilevän määrän mittaus käynnistyi eilen ja hyvältä näyttää taas. Sinilevää nimittäin esiintyi silmämääräisesti tarkastellen jäitten lähdön jälkeen ajoittain runsaastikin toukokuun puoliväliin asti. Toinen ohimenevä riesa on ollut erityisesti pohjoisrannalle kasaantunut siitepölymönjä, joka haisee. Eilen keskiviikkona sitä oli kaivinkone peräkärryyn nostelemassa – ehti vähän pelata rantapalloa siinä samalla.
Kaivinkone Lido di Litsaa siitepölystä siivoamassa.
Jääkausi olikin yllättävän pitkä ja normaaliin Littoisten Lionsien järjestämän jään paksuuden arvuuttelukisan aikaan jäätä oli peräti 507mm (Turun seutusanomat paikalla). Noh, viime vuonna kasvanut vesikasvillisuus ei tästä tykännyt, vaan kuoli (osittain) ja alkoi nousta pintaan toukokuussa ja kertyä eritoten Verkatehtaan rantaan. Neuvottelukunnalla on ollut jo useamman vuoden Rantaparturien kanssa päivystys- ja toimeentarttumissopimus, jolle nyt tuli käyttöä 24.-29.5. Verkatehtaan liepeillä pörrännyt moottorivene oli siis töissä ja kuollut vesikasvillisuus saatiin nostettua järvestä.
Menneen talven erikoisuus oli kadonneiden kävely-, hiihto- ja luisteluratojen mysteeri, joka jatkui jo toista talvea. Sen juurisyyt ovat kaiken varmistamisessa. Jos yleiselle vesialueelle aletaan tehdä liikuntaratoja, se edellyttää, että jään vahvuus varmistetaan ennen radan tekemistä ja uudestaan aina sään muuttuessa (tiettyjen rajojen yli) työ- ja käyttöturvallisuuden varmistamiseksi. Tällaista ei tietenkään pystytä tekemään järjellisin kustannuksin – jos ollenkaan – Litsan leveysasteilla, joten jäivät tekemättä. Ja jäävät tekemättä jatkossakin kuluttajaturvallisuuslain tulkinnan ansiosta; ks. TUKESin yleiset ohjeet ja erityiset määräykset. Uusavuttomuuteen varautumista vai elämänlaadun parantamista, päättele itse – virkamiehet eivät voi toimia kuin lainmukaisesti.
Toinen moottoriveneavusteinen projekti on ollut Järvelän Uimakeskuksen rannassa kuluneella viikolla, jossa Lieto uusi Järvelän laiturin. Huippulämmin kevät on lisännyt järvellä kävijöiden määrää ennätyksellisesti ja siksipä rannoilla on tarvittu kunnostus- ja istutustöitä ja reittien korjaamisia.
Pyydämme järvellä liikkujia myös huomioimaan samanaikaisen pesimälinnuston runsastumisen. Järvellä pesii peräti neljä paria joutsenia ja lorvii vielä lukuisampi sakki pesimättömiä kyhmy- ja laulujoutsenia. Nokikanojen, silkkiuikkujen ja telkkien poikaset ovat nyt lähteneet pesästään ja liikkuvat vielä enimmäkseen turvallisesti emojen selässä. Liian vauhdikas lähestyminen saa pesueet hajaantumaan ja helpoksi saaliiksi haukien kitaan, joten malttia. Pesimisen häirintä Kallioluodolla kuitenkin toistui tänäkin keväänä – mutta ehkäpä ei enää ensi keväänä.
Tänä vuonna tehostamme myös kalastuslupien valvontaa. Katiskalupia on vielä muutama myynnissä.
Hoitokunta lisäilee lähiaikoina talvenaikaiset raportit tutkimussivuille muutamin nostoin.
