Järven tilanne ja tapahtumia

16.5. vedenlaatunäytteiden perusteella järvivesi on vakaasti mainiossa kunnossa. Ennustetun mukaisesti vesikirput & co pistelivät kasviplanktonin poskeensa ja tyyninä päivinä näkösyvyyttä on pohjaan asti. Surviaisia, päivänkorentoja ja vesiperhosia on näkynyt ilahduttavan paljon (silmämääräisesti) ja myös isoja vesiperhosia jokunen.

Rihmalevätyynyjä esiintyy viimevuoden malliin, mutta uposkasvusto on pysynyt aisoissa ainakin vielä. Reviiririitojen repimiä haukia havaitaan silloin tällöin, mutta muuten kalastosta ei ole uutta kerrottavaa.

Kuvassa ruskoärviää, ulpukoita ja rihmalevää. Kuvaajana Matti Pyykkö.

27.5. järjestetyssä kalatalousalueen tapahtumassa kävi mukavasti porukkaa viime syksyn malliin. Ahti antoi antimia ja sukeltajat tekivät havaintoja järvestä. Iloiset sukeltajakuomat kuvassa ja raportti perässä.

Kuva: Marko Ahde

”Hoitokalastusta toteutti yhteensä 12 kokenutta sukelluskalastajaa.

  • 10 sukeltajaa kertoi nähneensä haukia
  • 2 suk. ruutanoita
  • 4 suk. ahvenia
  • 5 suk. Järvisimpukoita (eläviä ja kuolleita) 
  • 1 suk. Limakotelon
  • 4 suk. Lahnoja

Lahnoja saalistettiin kaksi (2) kpl 59 cm 2,21 kg ja 53 cm 1,44 kg

Sukeltajat kertoivat näkyvyyksien vaihdelleen. 0-6 metriä

Vesi 22 astetta, ilma 25 astetta

Sukeltajat käyttivät aikaa yhteensä 32,5 tuntia hoitokalastamiseen. (Veteen ja vedestä pois ajat vaihtelivat)”

5.-6.6. Outi Sillanpää järjesti kahden päivän talkoot yhdessä Järvelän ja Kalttassuo-Kultanummen omakotiyhdistyksen Kauko Pihlavan kanssa. Suurkiitokset  kymmenille roskia ja lasinsirpaleita keränneille talkoolaisille ja myös sponsoreille!

Poikkeuslupa harppuuna-, keihäs- ja atrainkalastukseen kalastuslain 46§ mukaisena rauhoitusaikana

Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt 18.5.2018 Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunnalle poikkeusluvan lahnan hoitokalastukseen otsikoissa mainituin välinein myös 15.4.-31.5. välisenä aikana vuosina 2018-2020. Kalastuksen voivat järjestää hoitokunnan tekemin sopimuksin Saaristomeren sukeltajat tai Maakaston Erästäjät (Seppo Linkinen), joiden kanssa hoitokunta uusi sopimukset vuodelle 2018-2019. Jos olet kiinnostunut em. kalastusmuodoista, löydät ohjeet sivulta Kalastus ja luvat.

Osakaskuntien kokouksesta

Osakaskuntien pidettiin kokouksessa valittiin uudet jäsenet erovuoroisten tilalle (ks. hoitokunnan jäsenet). Lisäksi osakaskunnat velvoittivat hoitokunnan selvittämään vesijättömailla tapahtuneet luvattomat puunkaadot ja järvellä mahdollisesti tehdyt ilmoittamattomat ruoppaukset.

Vedenlaatu keväällä 2018 ja yhteenveto 2017 ekologisesta tilasta

Vedenlaadusta tehtiin mittaukset jääpeitteen aikana (ks tutkimussivut). Jään alla happitilanne pysyi ilmastuksen lopettamisesta huolimatta hyvänä, eikä kalakuolemia esiintynyt. Jäänlähdön jälkeen 21.4. vesi näytti syksyistä sameammalta. Maaliskuusta huhtikuun puoliväliin mennessä fosfori- ja typpipitoisuudet jatkoivat laskuaan, mikä viittaisi kasviplankonin lähteneen kasvamaan ja käyttäneen vedessä olleet ravinteet ja samalla pienentäneen näkösyvyyttä. Järvi alkaa kirkastua, kun kasviplanktonia laiduntava eläinplankton alkaa runsastua kesää kohti. Viimeksi järven tilanne on ollut samanlainen emeritusprofessori Jouko Sarvalan mukaan 1980 luvulla, jolloin järven tilanne oli hyvä tai erinomainen. Myös järven happamuudenpuskurointikyky (=alkaliteetti) on palautumassa käsittelyä edeltävälle tasolle.

Jouko Sarvala on analysoinut vuoden 2017 ekologisen tilan tiiviissä raportissaan Littoistenjärven ekologinen seuranta 2017 – tulosten tulkintaJulkaistava.

Pohjaeläintutkimuksen tulokset

Littoistenjärven pohjaeläimistö tutkittiin normaalia perusteellisemmin vuonna 2017. Syvännealueen tutkimuksen lisäksi myös rantavyöhykkeen pohjaeläimistö arvioitiin (lajit, määrät, koko). Tulokset osoittavat, että syvännealueen pohjaeläimistöä on erittäin runsaasti, ennätyksellisesti Littoistenjärven pohjaeläintutkimushistoriassa. Tämä tarkoittaa sitä, että järvi on toisaalta erittäin rehevässä tilassa pohjaeläimistön määrän perusteella ja toiaasalta sitä, että pohjaeläimistö ei kärsinyt järven käsittelystä.

Ranta-alueita ei ole aiemmin tutkittu, joten vertailukohtana on käytetty vastaavia järviä. Niiden perusteella rantavyöhykkeiden pohjaeliöstön tila on välttävä tai tyydyttävä. Hoitokunta ja neuvottelukunta harkitsevat laajennetun pohjaeläintutkimuksen tekemistä myös vuonna 2018. Tutkimusraportti on luettavissa järven kunnostukseen liittyvän tutkimuksen sivulla.

Puunajoa Littoistenjärvellä ja puunkaatoluvista yleensä

Ensinnäkin, lääninhallituksen päätös löytyi: Littoistenjärvellä liikkuminen moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla on kielletty kesät talvet, muutamin poikkeuksin (työajo, pelastusviranomaiset, poliisi ja puolustusvoimat). Hoitokunta ja neuvottelukunta ovat sopineet ELYn kanssa, että ne voivat yksimielisellä päätöksellä myöntää luvan myös muuhun moottorikulkuneuvoliikenteeseen, kuten latujen ja luistelu-urien ylläpitoon ja – niinkuin tässä tapauksessa – tilapäiseen puunajoon.

Marjaniemessä kaadetaan Kaarinan kaupungin puisto-osaston luvalla ainakin yksi suuri tyvestä laho kuusi järven jäälle. Puut ajetaan hoitokunnan ja neuvottelukunnan luvalla jäätä pitkin ja maastossa ensi viikon aikana (5.-11.3.2018) Marjaniemestä Rullakadulle. Moottorisahassa on käytettävä biohajoavaa ketjuöljyä. Luvanhaltija on Marja-Leena Sivuranta, puhelin +358 50 351 7779.

Kaarinan kaupunki pyysi muistuttamaan että puunkaato asemakaava-alueilla on luvanvaraista Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 128§:n mukaan. Tähän tarvitaan puunkaato- ja usein myös maisematyölupa kaupungin hortonomilta/puutarhurilta. Kaarinassa puunkatolupia myöntävät Sirkka Laitinen (jonka varalla tällä hetkellä Ossi Vesalainen tai Tiina Ranki). Hallittu puuston poisto on erityisen tärkeää Littoistenjärvellä, sillä puut ovat keskeisiä ravinteiden pidättäjiä Litsan valuma-alueella ja lisäksi suuri osa rannoista on luonnonsuojelualuetta.

P.S. hiekkaa on ajettu kevättä odottamaan Ristikallion koulunrantaan sekä Schnittin linnan edustalle ruopatun rannan kohdalle.

 

Neuvottelukunnan hulevesitutkimus 2017-2018 käynnissä

Littoistenjärven neuvottelukunta on aloitti hulevesitutkimukset syksyllä 2017  Littoistenjärveen johtavissa uomissa. Näytteet ottaa Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ja analysoi L-SVYT Oy. Tarkoitus on ottaa näytteet yhteensä neljä kertaa 2017-2018 ja julkaista raportit myös täällä hoitokunnan tutkimussivuilla.

Ensimmäinen raportti saatiin neuvottelukunnan joulukuun kokoukseen. Runsaan sadannan seurauksena näytteet olivat laimeahkoja. Fosforia ei ollut valumavesissä ongelmaksi asti, mutta yhdessä kohdassa valumavedessä oli jätevesivuotoon viittaava pitoisuus kolibakteereita – Kaarinan kaupunki selvittää asiaa. Eteläiseen hulevesialtaaseen oli kertynyt suuria määriä pikkukaloja samean valumaveden suojiin ja altaasta lähtevässä vedessä oli enterokokkibakteereita.

Sorsarannan avanto merkittävä, pumppu suljettava

Littoistenjärven hoitokunta on saanut tänään tiedoksi, että poliisi on määrännyt Rauhaniemen Sorsarannan kohdalla Vanhan Littoistentien vieressä olevan avannon merkittäväksi ja pumpun suljettavaksi 12.2. – 31.3.2018 tai siihen asti kun jäällä liikutaan. Pelastuslaitos on tänään sukeltamalla selvittänyt ja merkinnyt erittäin ohuen ja hauraan jään alueen, joka on kooltaan tällä hetkellä noin 80x20m.

Hoitokunta ottaa vastaan ja välittää littoislaisten kannanotot avantojen pelisäännöiksi ensi viikon kokouksessaan käsiteltäväksi ja neuvottelee viranomaisten kanssa avantoasialle ratkaisun. Seuraamme keskustelua facebookissa (https://www.facebook.com/search/top/?q=Littoinen%20City) tai laittakaa ehdotukset suoraan sähköpostiin littoistenjarvenhoitokunta@gmail.com.