Sinilevätilanne näyttäisi helpottaneen, ainakin mittarin perusteella. Sinilevämittarin akku pääsi tyhjäksi ja mittaaminen katkesi hetkeksi. Uimaveden mikrobiologinen laatu oli 10.7. Järvelässä muuten erinomainen, mutta vielä silloin sinilevää oli sielläkin runsaasti. Uimaan pyrkivien on siis syytä arvioida tilanne silmämääräisesti paikan päällä ennen pulahtamista.
Litsa uutisissa: Kaarina-lehdessä julkaistiin 9.7. Julian Rauhaniemen paikan päällä tekemä juttu järven nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista. MTV:n uutisissa oli Litsasta juttua 6.7. lauantaina ja sen otsikkoon liittyvänä muistutuksena todettakoon, että jo kaksi viikkoa puhdistuksen jälkeen toukokuussa 2017 ihmeteltiin järven samenemista “Kemikaaleilla puhdistetun Littoistenjärven vesi samentunut” (MTV, 29.5.2017) ja ennustettiin kunnostuksen tulosten jäävän lyhtyaikaiseksi – no seitsemän vuotta on mennyt varsin mainiosti: Kesät 2022 ja 2023 olivat pitkässä katsannossa 90-luvun alun parhaiden vuosien tasoa – kiitos käsittelyn ja valuma-alueella tehtyjen pitkä-aikaisten yhteisten hoitotoimien.
Sinilevää on esiintynyt runsaasti kesällä viikon-parin ajan ja syksyllä pitempään tutkitusti jo yli sata vuotta sitten 1909-1912, siis ennen elintarviketeollisuuden laajentumista. Järven tila heikkeni 1920-luvulla parantuakseen taas aina 1990-luvun alkuun saakka, jonka jälkeen tila hiipui kohti 2015 pohjanoteerausta. Viimeisen kunnostuksen myötä on kuitenkin päästy perille järven kuntoon vaikuttavista prosesseista aivan uudella tavalla.
Jutuissa mainituista kävijämääristä sen verran, että hoitokunta arvioi Littoistenjärvellä käyntimäärien olevan nykyään ennemmin sadoissa kuin kymmenissä tuhansissa. Jo yksin Järvelässä on toistasataatuhatta saunojaa, sen päälle tulee Lidon ja Ristikallion kävijät, Kuoviluodon, Hamppukallion ja yksityisrantojen pulaajat ja vielä järvellä suppaajat, melojat, kalastajat ja yksi purjelautailija. Talviurheilun kulta-aikaan parhaina talvipäivinä hiihtäjiä, luistelijoita ja kävelijöitä oli tuhansia, pilkkijöitäkin ajoittain kymmeniä.
Virkistyskäytön lisääntyminen lisää vesistön ravinne- ja kemiallista kuormaa. Lisäyksen suuruutta ei ole arvioitu. Antaisiko tämänkesäinen sinilevätilanne aihetta alkaa kerätä rahastoa järven hyvän tilan säilyttämiseksi jatkossakin. Olisikohan siihen järven käyttäjilläkin halua osallistua?