Eurofins Ahma verkkokoekalasti 30.7.-2.8.2024 Littoistenjärvellä neuvottelukunnan toimeksiannosta. Raportin (Littoistenjarven_verkkokoekalastukset_2024_29102024)  Kuvassa näkyy koekalastusten saaliit sekä ennen että jälkeen kemikaalikunnostuksen.

Littoistenjärven verkkokoekalastusten yksikkösaalis (g/verkkoyö) vuosina 2012 – 2024. Lähde: Eurofins Ahma, 2024

Raportin mukaan:

“Koekalastuksen saaliissa valtalajina esiintyi ahven, joka on mahdollisesti jonkin verran hyötynyt kemiallisen kunnostuksen seurauksena kirkastuneesta vedestä (mm. Radke & Gaupisch 2005). Vuonna 2024 ahvenen biomassaosuus oli noin kaksinkertainen särkeen nähden. Myös särkeä saatiin kohtalaisia määriä, mutta pieniä alle 10 cm yksilöitä ei juurikaan esiintynyt. Särkien keskipaino saaliissa olikin aiempia vuosia suurempi ja kookkaimmat yksilöt olivat noin 30 cm mittaisia. Särkikalojen biomassaosuus oli noin 32 %, mikä oli hieman vähemmän kuin MVh -tyypin vertailujärvissä eli erinomaisella tasolla.”

“Ekologisen tilan luokittelun kalastomuuttujista lukumääräinen yksikkösaalis oli vertailujärvien tasolla (MVh, matalat vähähumuksiset järvet) eli arvosanana erinomainen (Aroviita ym. 2019). Vuonna 2024 lukumääräinen yksikkösaalis olikin hieman pienempi kuin edeltävinä vuosina keskimäärin. Biomassayksikkösaalis oli selvästi vertailutilaa suurempi ja sai ekologisen tilan asteikolla edelleen huonon arvosanan.”

“biomassasta merkittävä osuus koostui petokaloista, mikä voi hidastaa vesistön rehevöitymistä ravintoketjuvaikutusten (Top- Down) kautta. Biomassayksikkösaalis ei ole ollut viime vuosina kasvusuunnassa ja kemikaalikunnostuksen jälkeen se ei ole myöskään vaihdellut yhtä voimakkaasti kuin sitä edeltävinä vuosina. Petokalojen määrä vaikuttaisi olevan Littoistenjärvessä hyvällä tasolla….Ahvenen biomassasta noin 67 % koostui pedoiksi luokiteltavista ≥15 cm mittaisista yksilöistä.”