Viime kesänä Littoistenjärven vesi oli pitkästä aikaa sameaa. Kesällä rannoille ajautui myös runsaasti vesikasvillisuutta keväällä ja vielä pitkin kesääkin, pääasiassa vesiruttoa. Kasvillisuus harveni ulappa-alueilla ja tähän nyt arvellaan olevan muutama syy: jäätalvi tukahduttaa kasvustoa, joka jäidenlähdön jälkeen ajautuu rannoille. Kuuma alkukesä ja samea kesä huonontavat uposkasvien kasvuolosuhteita. Tämä selittänee kesällä pohjasta kirvonnutta uposkasvillisuutta.

Kun uposkasvillisuus vähenee, jää vastaavasti kasviplanktonille enemmän ravinteita. Ensimmäisenä lähtivät kasvuun sinilevät – kuten viimevuosina – kun ravinteista ei ole pulaa. Sinilevien kukinnan loputtua tilalle tulivat runsain mitoin panssarilevät ja sitten myös piilevät ja viherlevät toisen sinileväkukinnon kanssa. Syksy sujuikin sitten aika mukavissa merkeissä (datat ovat tutkimussivuilla).

Neuvottelukunnan kokouksessa professori emeritus Jouko Sarvala esitteli eläinplanktonin mittaustuloksia viime kesältä. Ilahduttavasti eläinplanktonin määrä on kasvussa, mutta se koostuu enimmäkseen lajeista, jotka eivät laidunna kasviplanktonilla.

Eläinplanktonin populaatiot ovat runsaimmillaan keväällä ja uudelleen syksyllä. Tämä viittaa vahvasti siihen, että Litsan runsas kevätkutuinen kalasto tuottaa runsaasti poikasia, jotka käyttävät ravinnokseen eläinplanktonin alku- ja keskikesällä. Näitä pikkusinttejä on käytännössä mahdoton pyytää. Niiden vähentäminen on tehokkainta vähentämällä kutukypsiä kaloja jo syksyllä.

Siksipä hoitokunta puntaroi vakavasti ensi syksylle hoitokalastustalkoita. Stoltin Timon ja Askalan Ainon työryhmä pohtii myös katiskakalastuksen sallimista ja kalojen kierrätystä hyötykäyttöön tänä keväänä.