Littoistenjärven puheenjohtaja Marikka Heikkilä ja edellisvuosien hoitokunnan aktivistit Jukka Heikkilä ja Simo Ala-Nissilä ovat paikalla kuulemassa ja keskustelemassa järven mahdollisista tulevaisuuden kunnostusvaihtoehdoista ja Littoista koskevista suunnitelmista sunnuntaina 2.3. klo 11-14. Paikkana on Lido di Litsa (eli Littoistenjärven hiekkaranta), jolla on samaan aikaan menossa Kaarinan ja Liedon kokoomuslaisten järjestämä perinteinen talvitapahtuma.
Paikalla on siis järven kunnostamisen rahoittamisesta ja kunnostukseen osallistuneita kunnanvaltuuston ja lautakuntien edustajia – ja tulevia ehdokkaita – jotka otaksuttavasti kuuntelevat mielellään litsalaisten mielipiteitä.
Kunnostusvaihtoehtojen kartoitus ja valmistelu etenevät
Kuvassa hoitokunnan puheenjohtaja Marikka Heikkilä ja Rantaparturit Oy:n Tero Almi tutkiskelevat vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla kasvillisuutta voidaan kerätä ja tehdä mahdollisesti muita järven tilaa parantavia toimenpiteitä. Terolla on jo useamman vuoden kokemus Litsalla toimimisesta ja erityispiirteistä. Perjantaina 21.2. pidetyn kokouksen jjälkeen hoitokunta ja Tero alkavat selvittää tarvittavia lupia mm. viranomaisilta ja Rymättylän kunnostuksen valmistelun perusteella.
Jouko Sarvalan ja Jukka Heikkilän avustuksella hoitokunta on ollut yhteydessä Ruotsiin kunnostuksista hyvin perillä olevaan Brian Huseriin ja vastaaviin kunnostushankkeisiin Eestissä ja molemmista on saatu varteenotettavia vinkkejä kunnostustoimien varalle. Tule siis sunnuntaina kuulolle, ei säävarausta.
Ympäristökonsultointi Jynx Oy on selvittänyt Järvelän kosteikon linnustoa vuosina 2023 ja 2024 Kaarinan kaupungin toimeksiantona ja osana Varsinais-Suomen Helmikunnat 2 -hanketta.
Edellisten vuosien havaintojen perusteella saattaa laulujoutsenpari saapua jo nyt helmikuussa kosteikolle. Vaikka kosteikko olisi vielä jäässä, pariskunta varaa reviiriänsä vierailemalla kosteikolla säännöllisesti. Vuonna 2023 joutsenen neljästä poikasesta vain yksi selviytyi isoksi, mutta viime vuoden pesintä onnistui paremmin. Vanhemmat ja viisi poikasta viihtyivät kosteikolla kesän ja elo-syyskuun vaihteessa siirtyivät oleilemaan enemmän järven puolella.
Seuraavana kosteikolle saapunee kurki, joka on aiempina vuosina saapunut talvisella kosteikolle maaliskuun loppupuolella. Kurki on pesinyt kosteikolla 2019 alkaen – yleensä vain yksi pariskunta, mutta viime vuosina toinenkin kihlapari on viihtynyt kosteikolla.
Myös harmaahaikara saapunee samoihin aikoihin kurjen kanssa. Yksi pariskunta on pesinyt kosteikon lähettyvillä jo neljän vuoden ajan.
Merihanhipari sai vuonna 2024 yhden poikasen ja samalla se oli ensimmäinen onnistunut lajin pesintä kosteikolla ja Littoisissa.
Valtaosa linnuista saapuu, kun kosteikko on sulanut. Lukumääräisesti eniten kosteikolla on viime vuosina ollut naurulokkeja, nokikanoja, sinisorsia ja taveja. Vaikka viime vuonna lokkeja nähtiin järvellä yöpymässä satoja, pesivien määrä jäi 27 pariin (vuonna 2023 pareja oli ennätysmäinen 379). Nokikanoja on pesinyt reilu 20, ja sinisorsia ja taveja kymmenkunta paria.
Ilahduttavasti myös liejukanat viihtyvät kosteikolla (8 paria vuonna 2024). Sen sijaan kosteikon erikoisuuden mustakurkku-uikun pesintämenestys on viime vuodet ollut todella huono. Parhaimmillaan 2012-2013 pesiviä pareja oli 14, mutta 2024 enää 1.
Kosteikon lintutornille kannattaa poiketa kesällä myös kuuntelemaan yölaulajia. Kerttusia on ehkä vaikea nähdä, mutta niiden laulua voi kyllä kuulla illalla ja yöllä. Ruokokerttusia kosteikolla on kymmenkunta paria ja viime vuonna myös yksi rastaskerttupari (viimeksi pesi kosteikolla vuonna 2015).
Järvelän kosteikolla pesi selvityksen mukaan vuonna 2024 kaikkiaan 25 lintulajia (vuonna 2023 30 lajia). Viime vuonna puuttuneita lajeja olivat: pikku-uikku, kanadanhanhi, punajalkaviklo, rantasipi, kalalokki, kalatiira ja punavarpunen, joita kutakin pesi vuonna 2023 yksi pari. Toisaalta luhtakana pesi vuonna 2024 vuoden tauon jälkeen.
Littoistenjärvi ja Järvelän kosteikko ovat molemmat valittu maakunnallisesti tärkeiksi lintualueiksi (TLY, 2019). Molemmat ovat maakunnan tasolla tärkeitä lintujen pesimäalueena tai kerääntymisalueena ja joillekin lajeille Littoistenjärvi ja Järvelän kosteikko ovat samaa aluekokonaisuutta.
Amerikantukkasotka oli vuoden 2023 yleisömagneetti (Kuva: Jukka Heikkilä)
Lintujen lisäksi kosteikolla voi nähdä viita- ja rusko- ja rupisammakoita. Erikoinen kokemus on myös kuulla kosteikolle asettuneiden vihersammakoiden erittäin äänekäs soidin. Vihersammakot olivat viime vuonna äänessä myös järvellä, jossa se on levinnyt jo järven pohjoisrannan lisäksi järven länsirannalle. Täältä voit kuunnella Jukka Heikkilän nauhoittamia sammakoiden ääniä:
vihersammakko (kovaäänistä mölyä, muistuttaa aavemaista naurua):
