Littoistenjärvellä kävijöitä hemmoteltiin jäiden tultua  mahtavilla luisteluolosuhteilla. Joulukuun pakkaskauden ansiosta teräsjää vahveni nopeasti, mutta silti virtauskehittimien ja ojansuiden lähistöllä oli pitkään heikkoja jäitä. Lähes kaikki avannot ovat tätä kirjoitettaessa asiallisesti merkittyjä; merkitsemättä jättäminenhän voidaan tulkita vaaran aiheuttamiseksi. Se ei kuitenkaan poista jäälläkulkijan omaa vastuuta valppauteen ja varovaisuuteen.

Joulun jälkeen järvellä oli parhaimmillaan baanat luistelijoille, hiihtäjille ja käveilijöille. Luistelijoiden ja hiihtäjien kiirtosuunnaksi näyttää vakiintuneen vastapäivä, mutta kyllähän Littoistenjärvelle mahtuvat kaikki kulkivatpa mihin suuntaan tahansa, maastopyörillä tai koiravaljakoilla tai leijalaudoilla, muut pitää ottaa huomioon. Muutamana päivänä järvellä onkin jo hanki kantanut, ja vapaasti siellä pääsee kulkemaan (varovaisuus muistaen).

Ja miten kävi hiekkarannan ojan pikkukalojen marraskuussa? Miksi niitä siellä oli, spekuloidaan tässä  (https://www.ts.fi/uutiset/5493926/Littoistenjarven+pikkukalat+kokoontuvat+syksyisin+ojaan+kutuharjoitusten+merkeissa++ilonpito+voi+jatkua+viikkokausia). Hoitokunta on taipuvaineen uskomaan kalojen hakeutuneen suojaan saalistajia – nyt kun kasvillisuus on vähentynyt, piilopaikkoja on vähemmän. Niin tai näin, olisivat varmaan jäätyneet sinne ojaan, jos kalastalousalueen kalastajat eivät olisi peräkärryllistä hakeneet.