20.6. tehtyjen mittausten (ks. Kunnostukseen liittyvä tutkimustyö) mukaan vedenlaatu on pysytellyt vähäfosforisena: noin 10 mikrog/l, jossa ei ollut muutosta 6.6. mitattuun. Näkösyvyys 20.6. oli noin 2m ja veden sameus lisääntynyt aavistuksen. Ja lämmintähän tuo vesi on ilmaan verrattuna.

Reaaliaikaiset sinilevämittaukset hakevat tasoaan, mutta ainakaan sunnuntai-iltaisella kanoottikierroksella levää ei aistinvaraisesti näkynyt.

Loputkin mittaustulokset lahnanäytteistä tulivat kesä-heinäkuun vaihteessa (liitteet on päivitetty), eikä niistä löytynyt mitään, vaikka ankarasti yritettiin löytää. Niinpä ainakin Littoistenjärven lahna (tuo Litsan lohi) on raskasmetalleista ja haitta-aineista vapaa ja puhdas.

Ympäristöministeriön LITSA-hankkeen ohjausryhmän kokouksessa 26.6.2017 käytiin läpi kunnostuksen käänteet sitten huhtikuun. LITSA/KEM-projektin osuus on päättymässä ja sen loppuraportti ilmestyy lähiviikkoina ja Vahanen Environment Oy tekee virallisen lopettamisilmoituksen. Lisäksi kokouksessa nousi esille muutama uudempii asia, joihin hoitokunta ja neuvottelukunta kiinnittänevät jatkossa huomiota:

• hulevesien laskeutusaltaiden kunnostus ja modernisointi järven lounais- ja luoteiskulmalla tulee ajankohtaiseksi. Näissä olisi myös järkevää kokeilla pintasuodatusta (Kaarina)
• mahdollisesti uuden laskeutusaltaan rakentaminen Järvelän parkkipaikan laskuojiin (Lieto), sillä niihin näyttäisi pääsevän keväisin ja sateiden jälkeen ravinteikasta vettä kosteikolta.
• Kausela-Kirismäki tienparannuksen vaikutukset valuma-alueella ja vedenoton suoja-alueella tulee ottaa puheeksi tienparannusta suunnitellessa (Tuulissuon kohdalla; Lieto ja hoitokunta).
• Littoisten suojeluskunnan entisen ampumaradan valumavesien suunta ja laatu tullee niinikään selvitettäväksi (Lieto, ELY-keskus).

AVI on lausunut 11.6.2017 Kaarinan kaupungin ympäristölautakunnan oikaisuvaatimukseen koskien kalataloudellista tarkkailuohjelmaa ja pyytänyt siihen hoitokunnalta vastinetta. AVIn lausunto on sivulla Järven hoitosuunnitelmat ja luvat.

Vaikka Littoistenjärven fosforin saostamisen 11.-12.5.2017 voikin katsoa tehneen tehtävänsä, veden plankton alkaa vähitellen palautua. Se näkyy levien ja syanobakteerien määrän lisääntymisenä. Näitä tarkkaillaan kesällä 2017 tehostetusti ja mittaustulokset ovat saatavissa seuraavista linkeistä, joista voi kätevästi tarkastaa myös uimaveden lämpötilan.

Lähes reaaliaikainen seuranta (Pirtan ranta näyttää toimivan parhaiten)

• Pirtan ranta
• Järvelä
• Ristikallion ranta (koulun ranta)

JärviWikin havaintopisteet

• Pirtan ranta (valtakunnallinen mittauspaikka, viranomaisten virallinen seuranta ja sinileväbarometrin aineistopaikka).
• Littoistenjärven hiekkaranta
• Ristikallion ranta (koulun ranta)

Ja vielä niitä raja-arvoja Kaarinan kaupungin sivulta (2016) kopioituna: “Osa sinileväkukinnoista on myrkyllisiä ja voivat aiheuttaa mm. iho- ja hengitystieoireita, päänsärkyä ja pahoinvointia. Alhaiset sinileväpitoisuudet (0-2mg/l) eivät tyypillisesti aiheuta oireita, mutta sinileväpitoisuuden ylittäessä 2 mg/l saattaa se aiheuttaa oireita herkimmille. Sinileväkukintojen ollessa runsaita (yli 10mg/l) ei uimista tai muuta veden käyttöä suositella. Sinilevät ovat erityisen haitallisia nieltynä ja tämän vuoksi ne voivat aiheuttaa oireita pienille lapsille ja lemmikeille jo alhaisinakin pitoisuuksina. Sinileväpitoisessa vedessä uimisen jälkeen kannattaa aina peseytyä puhtaalla vedellä.”

Edellisten vuosien tilannetta voi katselle JärviWikin valtakunnallisesta mittauspaikasta tai Kaarinan kaupungin sivujen reaaliaikaisista aikasarjoista. Niihin verrattuna nykytilanne (1.7.2017) on mainio. Absoluuttisesti tarkastellen ollaan murto-osissa yllämainitusta ‘alhaisista pitoisuuksisista’, ilmeisesti reaaliaikaisen seurannan mittaustarkkuuden rajoilla, kun graafeja tarkastelee.