Järvelän kosteikko (kuva: Jukka Heikkilä)

Ympäristökonsultointi Jynx Oy on selvittänyt Järvelän kosteikon linnustoa vuosina 2023 ja 2024  Kaarinan kaupungin toimeksiantona ja osana Varsinais-Suomen Helmikunnat 2 -hanketta.

• 2023_Jarvelan_kosteikko_linnusto ja viitasammakko_2023_jynx
• 2024_Järvelän_kosteikon_linnustoselvitys

Edellisten vuosien havaintojen perusteella saattaa laulujoutsenpari saapua jo nyt  helmikuussa kosteikolle. Vaikka kosteikko olisi vielä jäässä, pariskunta varaa reviiriänsä vierailemalla kosteikolla säännöllisesti. Vuonna 2023 joutsenen neljästä poikasesta vain yksi selviytyi isoksi, mutta viime vuoden pesintä onnistui paremmin. Vanhemmat ja viisi poikasta viihtyivät kosteikolla kesän ja elo-syyskuun vaihteessa siirtyivät oleilemaan enemmän järven puolella.

Seuraavana kosteikolle saapunee kurki, joka on aiempina vuosina saapunut talvisella kosteikolle maaliskuun loppupuolella. Kurki on pesinyt kosteikolla 2019 alkaen – yleensä vain yksi pariskunta, mutta viime vuosina toinenkin kihlapari on viihtynyt kosteikolla.

Myös harmaahaikara saapunee samoihin aikoihin kurjen kanssa. Yksi pariskunta on pesinyt kosteikon lähettyvillä jo neljän vuoden ajan.

Merihanhipari sai vuonna 2024 yhden poikasen ja samalla se oli ensimmäinen onnistunut lajin pesintä kosteikolla ja Littoisissa.

Valtaosa linnuista saapuu, kun kosteikko on sulanut. Lukumääräisesti eniten kosteikolla on viime vuosina ollut naurulokkeja, nokikanoja, sinisorsia ja taveja. Vaikka viime vuonna lokkeja nähtiin järvellä yöpymässä satoja, pesivien määrä jäi 27 pariin (vuonna 2023 pareja oli ennätysmäinen 379). Nokikanoja on pesinyt reilu 20, ja sinisorsia ja taveja kymmenkunta paria.

Ilahduttavasti myös liejukanat viihtyvät kosteikolla (8 paria vuonna 2024). Sen sijaan kosteikon erikoisuuden mustakurkku-uikun pesintämenestys on viime vuodet ollut todella huono. Parhaimmillaan 2012-2013 pesiviä pareja oli 14, mutta 2024 enää 1.

Kosteikon lintutornille kannattaa poiketa kesällä myös kuuntelemaan yölaulajia. Kerttusia on ehkä vaikea nähdä, mutta niiden laulua voi kyllä kuulla illalla ja yöllä. Ruokokerttusia kosteikolla on kymmenkunta paria ja viime vuonna myös yksi rastaskerttupari (viimeksi pesi kosteikolla vuonna 2015).

Järvelän kosteikolla pesi selvityksen mukaan vuonna 2024 kaikkiaan 25 lintulajia (vuonna 2023 30 lajia). Viime vuonna puuttuneita lajeja olivat: pikku-uikku, kanadanhanhi, punajalkaviklo, rantasipi, kalalokki, kalatiira ja punavarpunen, joita kutakin pesi vuonna 2023 yksi pari. Toisaalta luhtakana pesi vuonna 2024 vuoden tauon jälkeen.

Littoistenjärvi ja Järvelän kosteikko ovat molemmat valittu maakunnallisesti tärkeiksi lintualueiksi (TLY, 2019). Molemmat ovat maakunnan tasolla tärkeitä lintujen pesimäalueena tai kerääntymisalueena ja joillekin lajeille Littoistenjärvi ja Järvelän kosteikko ovat samaa aluekokonaisuutta.

Amerikantukkasotka oli vuoden 2023 yleisömagneetti (Kuva: Jukka Heikkilä)

Lintujen lisäksi kosteikolla voi nähdä viita- ja rusko- ja rupisammakoita. Erikoinen kokemus on myös kuulla kosteikolle asettuneiden vihersammakoiden erittäin äänekäs soidin. Vihersammakot olivat viime vuonna äänessä myös järvellä, jossa se on levinnyt jo järven pohjoisrannan lisäksi järven länsirannalle. Täältä voit kuunnella Jukka Heikkilän nauhoittamia sammakoiden ääniä:

vihersammakko (kovaäänistä mölyä, muistuttaa aavemaista naurua):

viitasammakko (pulputtava ääni):

ruskosammakko (muistuttaa nahan narinaa):