Elokuun lopussa vesi oli kirkasta ja näkyvyys kauttaaltaan pohjaan saakka, kun mittaajat ottivat samalla myös planktonnäytteet ja sukeltajat keräsivät kasvinsa kahdellakin erilaisella määritysmenetelmällä. Tätä toki edesauttaa se, että vesi on myös poikkeuksellisen alhaalla kuivan kesän jälkeen.

Erittäin runsaan kasvillisuuden ansiosta happikatoja ei kesähelteilläkään ole ilmeisesti suuremmin ollut. Vesiruton yleistyminen näkyy mm. pH:n nousuna. Sukeltajien ja pinnalta tehtyjen arvioiden perusteella vesirutto (Elodea canadensis) kattaa järvestä 30-50%, joka on osittain nähtävissä myös ilmavalokuvista. Myös muuta kasvillisuutta on paljon.

Tulevassa neuvottelukunnan kokouksessa 12.9. projektipäällikkö Anneli Wichmann esittelee vaihtoehtoisia tapoja tulevan vesiruton yleistymisen varalle.

Hulevesiselvityksen numero 2/3 tulokset on lisätty myös tutkimussivuille. Keväällä Kesällä hulevesiselvitystä ei ole tehty, kun laskuvesiä ei ole järveen virrannut. Jo talvella havaitut kolibakteerit ovat ilmeisesti aidosti hulevesien mukana tulevia, sillä Kaarinan kaupunki ei ole löytänyt etsimällä eikä mittaamalla länsirannalla jätevesivuotoja. Keväisten hulevesien fosfori- ja typpipitoisuudet ovat päätulo-ojissa korkeita.